Pappilansaarten salmien kunnostaminen on kiireellisyysjärjestyksessä aivan kärjessä.

Haminan kaupunkialueen merenlahdet ovat rehevöityneet kovaa vauhtia vuodesta toiseen. Syksyllä 2013 perustettu MeriHamina ry aikoo kääntää kehityksen kelkan. Hahmoteltavana on pitkän tähtäimen suunnitelma, johon kuuluu ruovikoiden niittoa ja ruoppausta.

– Kirkkojärvi on jo menetetty, sen elvyttäminen entiselleen on mahdotonta. Jos mitään ei tehdä, seuraavina menetetään Pappilansaarten salmet, Purholmanselkä ja Lupinlahti, sanoo MeriHaminan puheenjohtaja Pertti Toikka.

MeriHaminan väki on esitellyt hankkeitaan Haminan kaupunginhallitukselle, joka antaa toimille täyden tukensa.

– Kyse on 25 vuoden hankkeesta. Kustannukset pysyvät vuositasolla kohtuullisina, kun edetään lyhyin askelin suunnitelmallisesti, sanoo MeriHaminan varapuheenjohtaja Jukka Karkimo.

MeriHaminan aktiivit tähdentävät, että hanke rehevöityneiden merialueiden pelastamiseksi on kaupunkilaisten yhteinen etu:

– Kyse on yleisistä rannoista, ei kenenkään kotirannoista. Yleissuunnitelman valmistuttua etenemme toimenpidekohtaisiin suunnitelmiin ja töihin käydään priorisoiden kohteet tärkeysjärjestykseen, sanoo Toikka.

Kun kyse on yleisestä ja kaupunkilaisten yhteisestä edusta, vesialueiden pelastamishankkeeseen on saatavissa julkista tukea eri lähteistä. Haminan kaupungin tuen ohella vihreää valoa ovat näyttäneet myös ELY-keskus ja Kehittämisyhdistys Sepra. Kanavaa EU-rahoituksen suuntaan availlaan myös.

– Tärkeää on saada myös asukkaat ja yhteisöt aktivoitua yhteiseen hankkeeseen. 25 vuoden hankkeeseen kuluu varmuudella runsaasti myös yksityisten ja yhteisöjen talkootyötunteja, arvioi Karkimo.

Kuinka huonossa kunnossa merenlahdet oikeasti ovat? Vanha paikallinen asukas muistelee, kuinka Purholmanselällä vielä 1950 hinattiin tukkilauttoja.

– Nyt ei onnistuisi, kun soutuveneneilykään ei kaikin paikoin ole mahdollista. Ruovikot leviävät selälle. Pohjan kasvillisuus rehoittaa eikä lahdissa viihdy enempää kalat kuin vesilinnutkaan, sanoo puheenjohtaja Toikka.

Suunnitelmien valmistuttua kiireellisin tehtävä on ruovikoiden niittäminen, jolla pystytään lopettamaan niiden kasvu. Seuraavassa vaiheessa pohjaa on ruopattava ja ruoppausmassat on samalla siirrettävä pois.

– Ruovikoiden niitosta syntyvät kaisla- ja ruovikkojämät on siirrettävissä Haminan Energian uuden biovoimalan tarpeiksi. Ruopattavien massojen sijoittelussa turvaamme Haminan kaupungin suunnitelmiin, selvittää Toikka.

– Pappilansaarten salmien, Purholmanselän ja Lupinlahden jälkeen tulevat kohteiksi Tervasaaren rannat. Eivät Savilahti ja Kotisaaren edustakaan ole turvassa, arvioi Karkimo.

MeriHaminan suunnitelmiin voi jokainen tutustua yhdistyksen kotisivuilla www.merihamina.fi. Yhdistyksen jäseneksi liittyminen tai toimintamme tukeminen onnistuu myös kotisivujen kautta tai ottamalla yhteyttä puheenjohtajaan.

– Kaikki yhdistyksen saamat lahjoitukset sekä jäsenmaksut käytetään yhdistyksen toimintaa. Toimimme puhtaasti talkoo-periaatteella, vahvistaa puheenjohtaja Pertti Toikka.

MeriHamina saa kaupungin tuen

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen kannustaa MeriHaminan väkeä työhön vesialueiden pelastamiseksi.

– Kolmas sektori on jo näyttänyt voimansa muutamilla Haminan järvillä. Kolmatta sektoria tarvitaan merelläkin, sillä eivät kaupungin tai valtion rahat riitä koskaan ruohottuneiden merenlahtiemme pelastamiseen, arvioi Muhonen.

Kaupunginjohtaja lupaa kaiken tuen MeriHaminan hankkeen suunnitteluun.

– Asiantuntija-apua tarvitaan mm. EU-rahojen hakemisessa. Nyt on tärkeintä saada MeriHaminan työ konkreettisesti käyntiin, sanoo Muhonen toivottaen hankkeelle menestystä.