Liikunnan tärkeydestä ihmiskeholle ja -mielelle ei puhuta koskaan liikaa. Silti liikunta jää liian monella vain puheen tasolle. Olen itse aloittanut hiljattain reilun kahden kuukauden elämäntapamuutoksen kohti parempaa vointia ja ulkonäköä. Ohjelma sisältää treeniohjeet, ravinto-ohjeet ja tuloksia tehostavat ravintolisät. Eli siis kaiken tarvittavan ja vieläpä todella yksinkertaisessa muodossa. Silti lykkäsin ohjelman aloitusta pitkään, ilman mitään järkevää syytä. En vain saanut itseäni niskasta kiinni.
Olen aina ollut liikunnallinen, mutta en tarpeeksi. Ainut säännöllinen liikuntasuoritukseni viime vuosina on ollut ratsastus, sillä kaksi omaa hevosta tarvitsevat treenin useita kertoja viikossa. Onneksi.
Suomalaisista vain murto-osa täyttää viikoittaisen terveysliikuntaohjeen. Kontrolloidussa tutkimuksessa suosituksiin yltää noin viisi prosenttia väestöstä. Terveysliikuntaohjeissa kehotetaan esimerkiksi kävelemään reippaasti kaksi ja puoli tuntia viikoittain. Läheskään kaikki aikuiset eivät selviä edes sadan metrin juoksumatkasta.
Rutiinit ovat ihmisen pelastus. Liikunnalle kannattaa kirjata kalenteriin tarkat ajankohdat tussilla. Aamujooga, iltalenkki, perjantaiuinti. Ei tekosyitä. Kun rutiinit opettelee alussa, vaikka väkisin, niistä tulee jossain vaiheessa automaatio. Alku on aina vaikein, niin kuin kaikissa muissakin asioissa.
Alku oli minullekin treeniohjelmassani vaikein, sillä treenit tuntuivat aluksi todella rankoilta. Mutta sitten kun alkuun pääsi, niin innostuin treenaamisesta valtavasti. Huomasin, että on todella paljon helpompaa liikkua säännöllisesti, kun ohjevihkosessa ja kalenterissa lukee tarkat aikataulut, joita noudattaa. Aloin myös huomata tuloksia jaksamisessani ja hyvinvoinnissani todella nopeasti. Se innoitti liikkumaan entistä enemmän.
Maailma on täynnä erilaisia liikuntamuotoja. Jokaisen kannattaa etsiä ne lajit, joista nauttii. Kannattaa kuitenkin muistaa, että oli laji mikä tahansa, ei liikunta ole aina hauskaa. Välillä ei millään jaksaisi ja suorittaminen tuntuu takkuavan. Mutta kun vaan tekee, eikä luovuta, niin lopussa on aivan varmasti voittajafiilis.
Fyysisen terveyden edistämisen lisäksi liikunta vaikuttaa positiivisesti myös ihmisen mieleen. Liikunta on yksi merkittävin aivojen, mielen ja kehon palautumista edistävä tekijä. Jos elimistön palautumismekanismit jäävät puutteelliseksi, psykososiaalisten kuormitustekijöiden negatiivinen vaikutus mieleen ja kehoon vahvistuvat entisestään. Näin jaksamisen ongelmat kasaantuvat ja sairastumisriski muun muassa tuki- ja liikuntaelimistön, mielenterveys- tai sydän- ja verisuonisairauksiin lisääntyvät.
Jos ihmiset siis liikkuisivat tarpeeksi, vaikuttaisi se positiivisesti myös kansantalouteen. Siinä säästettäisiin pitkä penni sairaskuluissa. Suomessa ei olisi näin huutava pula esimerkiksi hoitokoti- tai kuntoutuskeskuspaikoista, jos ihmiset pitäisivät kunnostaan huolta läpi elämänsä.
Terve sielu terveessä kehossa jaksaa työssä, opinnoissa ja vapaa-ajalla paremmin ja vieläpä ilman litraa kahvia tai muita piristeitä. Haastankin jokaisen lukijan harrastamaan tänään tunnin itselleen mielekästä liikuntaa – se on kuin laittaisi rahaa pankkiin!