Keskustan ryhmän valtuutetut Jaakko Koskinen (oik.) ja Ritva-Leena Pousi valmistautumassa illan kokoukseen.

Vuoden takainen kouluverkkoratkaisu aiheuttaa yhä kipuilua Haminan kaupunginvaltuustossa. On yhteisesti päätetty, että koulua odottaa lakkauttaminen, jos sen oppilasmäärä on kolmena peräkkäisenä vuonna alle 40.

Kaupunginhallitus esitti valtuustolle tarkempaa ilmaisua siten, että liipaisimella olevan koulun oppilasmäärään lasketaan vain sen omalta oppilaaksiottoalueelta tulleet oppilaat, jotka lähikoulua käyvät. Näin esimerkiksi naapurikylistä apuun tuotetut oppilaat jäisivät laskujen ulkopuolelle.

Keskustan valtuustoryhmä oli yksissä tuumin tarkennusta vastaan.

– Miksi kerran sovittua asia pitää avata? Tämä johtaa vanhempien osalta epätietoisuuteen, halutaanko joku koulu lakkauttaakin aikaisemmin, sanoi tarkennuksen poistamista esittänyt valtuutettu Jaakko Koskinen (kesk).

– Toimiva lähikouluverkko on Haminalle myönteinen asia. Kun rajoittavia kriteerejä terävöitetään, kuka enää uskaltaa muuttaa! On tiedostettava, onko kyläkouluverkko mahdollisuus vai vain taloutta rajoittava tekijä, jatkoi Koskista tukenut valtuutettu Vesa Koskiaho (kesk).

Valtuutettu Ville Virtanen (sd) muistutti, että kun Vilniemen koulu ajettiin alas, ei ole kylä enää muuttajia ja omakotirakentajia kiinnostanut.

– Kylän vetovoima meni heti koulun lopettamisen myötä, sanoi Virtanen.

Konkarivaltuutettu Jorma Kasari (vas) leimasi koko koulukeskustelun pelin politikoinniksi:

– Keskusta yrittää tässä takaressua, demarit eturessua. Totuus on kuitenkin, että Vilniemen koulun lopullisessa lopetuspäätöksessä demarit olivat lopetuksen kannalla, muistutti Kasari.

Yleinen kanta oli, että jokainen koulun lakkauttamisasia on tuotava valtuuston päätettäväksi, kouluja ei pelkillä oppilasmäärätilastoilla suljeta.

Koskinen sai tuekseen oman ryhmänsä ulkopuolelta vain sympatiaa ja äänestyksessä ryhmä jäi yksin häviten 9–34.

Valtuutettu Katja Andrejevin (vihr) jättämä valtuustoaloite anonyymin työnhaun kokeilemiseksi myös Haminassa nosti vilkkaan keskustelun. Anonyymissä työnhakuprosessissa hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta, nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot ja kansalaisuus. Valitsijain tulisi valita haastatteluvaiheeseen työnhakijat nimettöminä heidän taustojaan tuntematta.

Nimettömällä työnhakuprosessilla on tarkoitus edistää hakijain yhdenvertaisia mahdollisuuksia rekrytoinnissa. Hakumenettelyä on käytetty menestyksellä useissa Euroopan maissa, mutta Haminan kaupunginvaltuusto ei asialle lämmennyt.

– Ei ketään sokkona valittaisi, vaan ainoastaan heidät, jotka pyydetään valintaprosessin haastatteluvaiheeseen, tarkensi Andrejev.

Kannatusta aloite sai mm. valtuutetuilta Janne Nyholm (ps) ja Titta Erkkilä (sd). Sensijaan valtuutettu Peter Muurman (ps) oli sitä mieltä, että julkista virkaa hakevan on tultava esiin avoimin kortein. Avointa hakua kannatti myös valtuutettu Eeva Rautamaa (kok).

Kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mielestä on valitsijain aliarvioimista, jos vaaditaan työnhakuun anonyymiä menettelyä.

Vihreitten ryhmän aloite sai äänestyksessä taakseen demareista Titta Erkkilän, Riitta Hytösen, Anne Kurvin, Nina Peltosen, Markku Porkan ja Jarmo Rissasen. Anonyymia hakuprosessia puolsivat myös keskustan Ritva Hauhia ja Vesa Koskiaho, perussuomalaisten Janne Nyholm sekä kristillisdemokraattien Pirkko Parjanen.

Vihreitten aloite hävisi kaupunginhallituksen perinteiselle valintatavalle äänin 12–31. Tappion kärsinyt Andrejev jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Etelä-Kymenlaakson yhteisen Kuntien sosiaalitekniikka Oy:n perustaminen päätettiin siirtää seuraavaan valtuuston kokoukseen. Ensin sovitusta yhteishankkeesta pullahti pois Miehikkälä, sitten Pyhtää.

Kuntaosuudet on senvuoksi sovittava uudelleen ennen lopullista päättämistä.

Konkari koulutti valtuutettu Kerkelää

Konkarivaltuutettu Jouko Yläjääski (kesk) nousi oikein puhujapönttöön ihmettelemään kieltä, jolla ensimmäisen kauden valtuutettu Harri Kerkelä (ps) oli kirjoittanut ryhmänsä valtuustoaloitteen turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksikön vuokrahinnoittelusta.

Yläjääski tekeytyi tietämättömäksi, mitä aloitteentekijä on tarkoittanut harmaalla eminenssillä sekä termillä poliittisesti ylikorrekteilla tahoilla.

– Kyllä valtuustoaloitteet on kirjoitettava selkokielelle niin, että teksti avautuu arvailematta tälle porukalle, ripitti Yläjääski.

Itse aloite tuli päättäjien eteen vanhentuneena, sillä turvapaikanhakijat ovat jo ajat sitten jättäneet Myllyhovin entisen vanhainkotikiinteistön.

– Aloite jätettiin oikeassa ajassa ja asiassa, nyt tilanne on kuitenkin rauennut, puolusti valtuutettu Peter Muurman (ps).