Juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna 1.-3. heinäkuuta järjestettävä Salpavaellus koostuu perinteiseen tapaan kolmesta reitistä ja maanpuolustusjuhlasta.
Jo 23:nnen kerran toteutettavan vaelluksen suojelijana toimii tällä kertaa Suomen Rauhanturvaajaliitto, mihin liittyen Salpavaelluksen oheen rakentuu myös rauhanturvaajien Checkpoint Salpa -tapahtuma.
– Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät maailmalle. Tätä taustaa vasten Salpavaellus korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä maanpuolustustyössä. Salpalinja olemassaolollaan turvasi merkittävänä tekijänä itsenäisyytemme, vaikkei sillä koskaan taisteltukaan, vaelluksen johtaja Antti Pakkanen toteaa.
Salpalinja on kestävä monumentti maanpuolustustahdosta ja sitä tietoisuutta tapahtumalla halutaan välittää eteenpäin. Salpavaellus sopii kaikenikäisille ja reittivaihtoehdoista voi valita mieleisensä.
Jokaiselle on jotakin kiinnostavaa nähtävää. Tästä osaltaan kertoo myös se, että vaelluksella on vuosittain aktiiviosallistujia, joille löytyy edelleen uusia tutustumiskohteita.
– On ollut ilo huomata, miten tietoisuus tapahtumastamme on kasvanut ja uusia kävijöitä on vuosittain. Odotamme aktiivista osallistumista myös tulevalle vaellukselle, Pakkanen iloitsee.
Kahden yön retki Saimaalta Salpamuseolle tutustuttaa vaeltajat muun muassa eri valmiusasteessa oleviin luolatiloihin. Reitin kohteisiin kuuluu myös Salpalinjan suurin luola, Lusikkovuoren luola.
– Reitin varrella Rutolassa nähdään myös pala Suomen uittohistoriaa eli ylivientilaitos uittoränneineen sekä kuullaan asiantuntijan kertomus uittohistoriasta.
Samalla voidaan katsoa väliväylän melontareittiä, jota pitkin pystyy melomaan periaatteessa Saimaalta Suomenlahdelle. Samaa reittiähän ovat Saimaan vedet virranneet ennen kuin Vuoksi syntyi Imatralle, reittipäällikkö Kari Tahvanainen kertoilee.
Tällä reitillä vaeltajat käyvät myös Suomen Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajan ja 3:nnen presidentin P.E. Svinhufvudin haudalla. Reitillä nähdään siis paljon erilaista Salpalinjaan, patteritöihin ja YH-aikaan sijoittuvia linnoiterakennelmia sekä samalla alueella olevaa vesien kulkua yleisesti eri vuosituhansien aikana.
Seiskatien ramppi -reitti kunnioittaa perinteitä. Se toteutetaan samaan tyyliin kuin vaelluksen alkuvuosina. Sen aikana käytetään vain yhtä linja-autokuljetusta reitin alkuun ja sitten vaelletaan 25 km Salpalinjaa seuraillen.
– Sota- ja linnoitushistorian lisäksi reitti on loistava tilaisuus tutustua kaakonkulman luontoon ja maalaismaisemaan. Eritoten yöpymispaikka Pyyhinlampi on paras mahdollinen. Pyyhinlammen yö on taianomainen. Reittinimen viittauksen mukaisesti nähdään myös kuinka rakenteilla oleva moottoritie muuttaa maisemaa Salpalinjassa, kuvailee reittipäällikkö Erkki Rikkola.
Korsukeikalla Kylmälästä Härkämäelle vaelletaan reittipäällikkö Kari Suoknuutin johdolla helpossa maastossa ja reitillä nähdään koko Salpalinja pienoiskoossa.
Vaellusviikonloppu huipentuu perinteiseen tapaan yhteiseen maanpuolustusjuhlaan Miehikkälän Salpalinja-museolla 3.7. klo 13.
Viime vuoden vaellukselle osallistui 226 vaeltajaa. Heiltä kerätty palaute sai tapahtuman tekijät nöyräksi.
– Oli ilo huomata, että saamamme palaute on ollut pääosin todella positiivista ja on hieno kokea, että olemme osaltamme onnistuneet useilla osa-alueilla Salpavaelluksen järjestämisessä. Kehittämistä kuitenkin on aina ja otamme sen erityiseen huomioon saadun palautteen kautta, Antti Pakkanen vakuuttaa.
Salpavaelluksen johtaja Antti Pakkanen sanoo kyselyn kautta saadun tärkeää palautetta. Hän kiittääkin kyselyyn osallistuneita sekä erityisesti sen toteuttajaa Reserviläisliittoa.
Salpavaelluksen tarkemmat reittikuvaukset sekä yhteenveto viime vuoden palautteesta löytyvät osoitteesta www.salpavaellus.net.