”Nyt tuli Sauli Niinistön sinetti – Rekisteröidyn parisuhteen voi muuttaa ilmoituksella avioliitoksi”. Edellä julkisuudesta poimimani otsikko innoitti tähän kolumnin aiheeseen. Sauli Niinistö, tai kukaan muu henkilö ei voi vahvistaa lakia, vaan lain vahvistaja on Tasavallan Presidentti on hänen nimensä mikä hyvänsä. Siis Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö voi vahvistaa lain ja se on Tasavallan Presidentin tehtävä. Hyvin yleisesti tiedotusvälineissä ja varsinkin YLE:n ohjelmissa käytetään juuri nykyisen Tasavallan Presidentin nimikkeenä Presidentti, tai kuten esimerkissä häntä puhutellaan vain nimellä. Virassa oleva Suomen presidentti on Tasavallan Presidentti ja aiemmin siinä virassa olleet ovat Presidenttejä. Nyt pitää siis sanoa ja kirjoittaa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja hänen edeltäjänsä on Presidentti Tarja Halonen.
Jo jonkin aikaa uutisotsikoissa ja teksteissä on käytetty mielellään sanaa shokki, eli ”koko kylä oli shokissa kuultuaan oman kylän juoksijan jääneen toiseksi”, ”koko Suomi oli shokissa huonon viisumenestyksen takia”, jne. Käytäntö on siirtynyt puhekieleen, kuten tiedotusvälineiden käyttämä kielellinen ilmaisu yleensä siirtyy. Shokki on vakava ja jopa kuolemaan johtava sairauskohtaus, joka vaatii välitöntä hoitoa. En ole huomannut olleeni tai lähipiirini olleen välittömän lääketieteellisen avun tarpeessa jonkun huonon menestyksen takia kauneus-, urheilu-, tai laulukilpailuissa, vaikka olettaakseni tuollaista sattuu melko usein. Joissakin vakavissa tapauksissa, vaikka ei ehkä huonon missimenestyksen takia, joku voi olla ja varmasti on järkyttynyt, mutta suurimmassa osassa oikea termi voisi olla pettynyt ja myös yleiskielen ilmaisuna asianomaista vi***tavan. Siinäkään ei pitäisi liioitella väittäen koko kansan, tai koko kaupungin aistivan tilanteen niin. Aivan varmasti kaikki eivät kuitenkaan ole shokissa. Tuo shokki-sanan väärinkäyttö on sinä-passiivin kanssa niin sanottuja anglikanismeja, eli suomea puhutaan englanniksi suomen kielen järkytyksen ollessa englanniksi shock. Kun pitäisi kertoa jonkun olleen hämmästynyt, harmissaan ja jopa järkyttynyt sanotaan yhdistäen nuo edellä mainitut anglikanismit, että sinä olit shokissa.
Entäpä mitä kirjoitetaan haluttaessa vakuuttaa jonkun erikoisen ja erityisen asian todellista olemassa oloa? Silloin kerrotaan sen olevan uskomaton. Esimerkiksi lehdessä voi olla kuva ja mitat suuresta kalasta kirjoittaen jutun otsikoksi ”Einari sai uskomattoman saaliin”, kun otsikko voisi olla ”…hämmästyttävän…, …harvinaisen suuren…, ennen näkemättömän…”, jne. Oikeasti uskomaton on joku, jota todella ei voi uskoa, vaikka nyt sanalla otsikoissa ja uutisissa nimenomaisesti pyritään vakuuttamaan asian todellisuutta ja uskottavuutta. Oikein käytettynä tuo sana otsikossa voisi olla vaikka ”Hallitukselta tuli uskomaton uutinen ensimmäisenä huhtikuuta – väliaikaisen autoveron perintä lopetetaan.”
Muuten olen siinä vankassa luulossa (usko = vankka luulo), että perinteinen lehdistö on tekemässä itsemurhaa osin jopa väkisin siirtymällä verkkolehdiksi. Esimerkkinä voin käyttää minulle ainoana tilattuna tulevaa viikkolehteä Suomen kuivalehteä, joka jatkuvasti lähettää markkinointia verkkoversiostaan. Ymmärrän toki, että tuolla tavalla lehti siirtää paperi-, paino-, ja kuljetuskustannukset itseltään pois asiakkaalleen. Siinä käy kuitenkin niin, että lopulta lehdistö häätää lukijansa oikean median parista epäsosiaaliseen mediaan kirjoittamaan ja lukemaan holtittomasti mitä sattuu, sekä asioiden ja aatteiden lisäksi tuhoamaan ilmaisurikkaan kielemme. Onneksi ilmaisjakelulehdet voittavat ainakin jonkin aikaa tässä tilanteessa ja yhä vankemman luuloni, sekä jopa tietoni mukaan väitän lopulta paperilla pyyhkivän näyttöruutua paremmin.
Suomen kielen päivänä kirjoitettuna
