Luulin, että kesäaika tarkoittaa kellon siirtämistä tunnilla eteenpäin. Toukokuun kokemusten perusteella tuntuu kuitenkin siltä kuin kelloa olisi käännetty eteenpäin viikkotolkulla. Kesä on tullut etuajassa.
Haminaa pidetään kesäkaupunkina, eikä syyttä. Historiallisen keskustan, meren läheisyyden sekä rikkaan saariston ja juurevan maaseudun vahvuudet tulevat parhaiten esille juuri kesällä. Silloin myös Haminan toiminnallisuus ja vireys korostuvat. Haminassa tapahtuu enemmän kesällä kuin talvella. Nämä ovat realiteetteja ja siksi niistä piirteistä kannattaa ottaa kaikki irti.
Kestävä kaupunkikuva syntyy omista kokemuksista. Siis siitä ajasta, jonka kukin on paikkakunnalla viettänyt ja sen erilaisista palveluista nauttinut. Pysyvien asukkaiden tarttumapinta kotikaupunkiin on leveä ja kokonaisvaltainen. Vapaa-ajan asukkaan intressit ja asiat, joiden pohjalta kuva kaupungista muodostuu, ovat valikoidummat. Puhumattakaan tattoovieraista, muista eri tapahtumiin osallistuvista ja matkailijoista, jotka muodostavat kaupunkikuvan hyvinkin lyhytaikaisen kokemuksen perusteella.
Jokaisen edellä mainitun tahon muodostama kuva kaupungista on kuitenkin aina hänen kannaltaan oikea. Jos kokemukset ylittävät ennakko-odotukset, kuva on poikkeuksetta myönteinen. Jos sen sijaan saadut kokemukset jäävät siitä, mitä odotettiin, kuva jää pahasti kielteisen puolelle. Mikään markkinointijippo ei paikkaa ihmisten itsensä saamia kokemuksia.
Sosiaaliset verkostot ovat tehokkaita markkinointikanavia. Aiemmin yhteydenpito perustui lähinnä henkilökohtaisiin tapaamisiin ja puhelinkeskusteluihin. Nykyisin näiden rinnalle on tullut some – sosiaalinen media. Kokemukset leviävät hetkessä facebook-kavereille, sen jälkeen kaverien kavereille ja sitä rataa tuhansille ja taas tuhansille. Kiitokset ja tuomiot lomakohteista ja kesätapahtumista tai vaikkapa paikkakunnan torikahvilan tunnelmasta siirtyvät verkkoon ”kaikkien arvioitavaksi” nykyään viivytyksettä. Usein jopa valokuvilla höystettynä.
Hamina-kuvan rakentamisen kannalta edellä kuvaamani ”totuudet” ovat iso mahdollisuus. Tulevana kesänähän täällä vierailee kymmeniätuhansia ihmisiä kotimaasta ja ulkomailta omien harrastustensa innoittamana. Fin5-suunnistustapahtumaan arvioidaan tulevan kolmisen tuhatta kilpailijaa ja saman verran taustajoukkoja. Hamina Tattoon tilaisuuksia seurasi jo kaksi vuotta sitten yli 100 000 katsojaa ja muutenkin Bastionin kesä on pullollaan vetovoimaa huokuvia tapahtumia.
Kun tähän liitetään vielä Ykköspesiksen Itä-Länsi -arvo-ottelu ja kaikki muutkin haminalaisten urheiluseurojen ja harrastuspiirien tapahtumat, kontaktipinta Hamina-kuvan kehittymiselle on valtava. Voi vain kuvitella, millaisia some-viestimääriä kesän aikana täältä lähtee maailmalle, kun ihmiset raportoivat kokemuksistaan Haminasta sekä täällä kohtaamistaan palveluista ja ihmisistä. Meidän kannattaa panna kortemme kekoon, että mahdollisimman moni viesti on Haminan kannalta myönteinen.
Kaupunkikuva ei synny enää sloganeilla. Se syntyy ihan oikeista tilanteista kaupungin palvelupisteissä, kaupan tiskillä, bensa-asemalla, torikuppilan kassalla ja pöydän ääressä, majoitusliikkeen respassa tai kotimajoituksen aamupalalla. Kuva syntyy myös katutason kohtaamisista, kun kaupunkia tuntematon tiedustelee paikkakuntalaiselta tietä terveyskeskukseen tai museoihin.
Huomasin, että kaupunki on uudistamassa viestinnällistä ilmettään ja vaihtamassa markkinointisloganiaan. ”Hurmaava Hamina” siirretään sivuun ja ihan aiheesta. Tottakai on tärkeää, että viestinnän ja markkinoinnin työkalut ovat ajan tasalla. Samaan aikaan on muistettava, että kaupunkikuva kehittyy ja rakentuu kuitenkin parhaiten ihan arkisin toimin. Näin syntyvä kuva on myös pysyvämpi, mitä markkinointitoimin luotu kiiltokuva.
