Täydellisen kunnostuksen läpikäynyt Hulkkianjärvi lainehtii Salo-Miehikkälässä iloisesti kuten järven pitääkin. Vielä vuonna 2009 tilanne oli toinen. Rannoilta järven keskelle kasvanut hetteikkö ja osmankäämit olivat valloittaneet järvestä vähintään 20 %, kalat ja linnut olivat jo kaikonneet.

– Aloitimme Ely-keskuksen kanssa järven kunnostustyön 2004 suunnittelulla. 2009 järvi tyhjennettiin vedestä ja alkoi pohjan kunnostus, kertoo Hannu Kokkala, joka asuu aivan Hulkkian rannalla.

Hulkkia ei ole suurensuuri järvi, pinta-alaa on noin 22 hehtaaria. Ennen kunnostusta järven syvyys oli vain 80 senttiä.

– Kesä 2009 oli helteinen, ja seuraavana kesänä oli onneksemme jopa 35 hellepäivää. Tyhjennetyn järven pohja kuivui nopeasti ja pääsimme raivaamaan rannoilla kasvaneet hetteiköt ja osmankäämit. Kuukausia siihen meni.

Kun järven yläpuolelta tuli koko ajan laskuvesiä, niille oli kaivettava kuivatusojat, joilla vesi ohitti järven. Ojat ovat edelleen pinnan alla kiertäen järven rantoja.

– Ojien ansiosta hetteikkö ja osmankäämit ovat pysyneet aisoissa, ojat ovat pitäneet kasvuston leviämisen kurissa.

Kun järvi kuivui, sen pohja laski puolisen metriä kuivuessaan. Kuivuneen järven rantoja kiertänyt hetteikkö kaavittiin rannalle ja osmankäämit pantiin roviolle.

Keväällä 2011 alkoi järven täyttö. Sitä jännittivät asukkaiden ohella myös Ely-keskuksen suunnittelijat, sillä vastaavaa järven ennallistamista ei oltu onnistuneesti aikaisemmin tehty juuri missään.

Laskuojaan tehtiin pohjapato ja järvi täyttyi. Kun pohja oli painunut kuivuessaan, täytettäessä syvyyttä järvessä olikin 120 senttiä, syvimmissä paikoissa jopa yli 2 metriä. Lopputulos oli yllätys kaikille.

– Linnusto on palannut järvelle, samoin kalat. Jokin viikko sitten nostin katiskalla ahvensaaliin, jossa suurin körmy oli 650-grammainen. Naapuri irrotteli verkoistaan muutaman yli 2-kiloisen lahnan. Maistuivat herkullisilta savustettuna!

Hulkkianjärven pelastusoperaatioon meni yhteiskunnan rahaa 50 000 euroa lähinnä kaivinkone- ja suunnittelukuluihin. Nyt järvi elää omaa elämäänsä kaloineen lintuineen ja kesällä myös uimareineen.

– Järven pelastusoperaatiossa tehtyjä työtunteja en ole uskaltanut laskea, mutta paljon niitä on. Työ on ollut vaivan arvoista ja kaislanniitolla kasvusto pysyy kurissa jatkossakin