Mielenosoitukset, lakot, huono taloustilanne, saastunut ilma… Tässä muutama asia jotka tulivat ensimmäisenä mieleen, kun ajattelin matkaa Manner-Kreikkaan ja Ateenaan. Olimme lähdössä yhdistetylle työ- ja lomamatkalle äitini kanssa ja Manner-Kreikka matkakohteena oli meille molemmille uusi.

Kun tutustuimme kohdeoppaisiin Ateenasta, esille nousivat tietysti ensimmäisenä arkeologiset ja antiikkiset nähtävyydet sekä lukuisat kulttuurikohteet. Mitään muita odotuksia emme kaupungille asettaneetkaan – paitsi tietenkin lämmintä ilmastoa, aurinkoa ja kreikkalaista salaattia.

Saavuttuamme perille Ateenan lentokentälle hyppäsimme bussiin kohti keskustaa, jossa olimme ymmärtäneet hotellimme sijaitsevan. Vaikka kreikan kielen kirjaimet olivat erikoisia, oli suunnistaminen viiden miljoonan ihmisen suurkaupungissa silti yllättävän helppoa. Jäimme bussista ulos päätepysäkillä Syntagma-aukiolla, parlamenttitalon kupeessa. Talo ja aukio näyttivät uutisista tutuilta, sillä sieltä on kuvattu monet lakot ja mielenosoitukset.

Heti ensimmäinen ihmiskohtaaminen Ateenan keskustassa oli kerjäläispappa, joka tuli pyytämään rahaa käsi ojossa, mutta neuvoi kuitenkin meille suunnan hotelliamme kohti. Ruuhkaisessa keskustassa kadut mutkittelivat sokkeloisina, eikä hotellimme katua meinannut löytyä. Heti kun näytimme vähänkin eksyneiltä, seuraava ystävällinen ohikulkija tarjoutui auttamaan ja neuvomaan tietä. Lopulta eräs nainen saattoi meidät hotellimme ovelle, sujuvaa englantia puhuen. Mitä ystävällisyyttä!

Samanlaista aitoa ja vilpitöntä ystävällisyyttä koimme koko Ateenan matkamme ajan. Espanjassa lomailuun ja matkusteluun tottuneena yllätyin Kreikassa koko ajan positiivisesti – kaikkeen! Miten asiat hoituivat, ihmisten hyvään kielitaitoon, auttamishaluun ja aitoon ystävällisyyteen.

Parin päivän aikana ehdimme nähdä Ateenasta paljon. Akropolis-kukkula oli unohtumaton kokemus, reilun tunnin kestänyt ratikkamatka keskustasta rannalle havainnollisti kaupungin suuruuden ja ruoka ja palvelu olivat poikkeuksetta hyviä. Emme kohdanneet ollenkaan sellaista turisteille huutelua ja tuputtamista, mihin olimme varautuneet.

Ajattelin maan huonon taloustilanteen näkyvän enemmänkin Ateenan arjessa. Että ihmiset olisivat olleet epätoivoisempia, sillä merenkulusta, turismista ja maanviljelyksestä elävän maan talouden pitäisi kasvaa yli kolme prosenttia yli 20 vuoden ajan.

Mutta ei, vaikka joka toinen kreikkalainen elää tällä hetkellä jonkun läheisen eläkeläistuloilla ja perhe on ainoa sosiaaliturva, olivat he silti vieraanvaraisia. Karu totuus on kuitenkin, että työssäkäyville kuukausipalkasta jää verojen jälkeen noin 600 euroa.

Luulen kuitenkin, että harva ateenalainen työssäkäyvä tai yrittäjä edes tietää maansa todellista taloustilannetta. Tai vaikka tietäsikin, niin ei ehkä ajattele sitä. Mutta mitä sitten, saimme silti kuitin mukaan lähes jokaisesta ostoksestamme, ja sekin oli positiivinen yllätys!

Aito ja aurinkoinen Ateena jätti siis hyvät kokemukset ja muistot, enkä voi muuta kuin suositella kohdetta kaikille, jotka etsivät matkakohdetta, jossa yhdistyy kaupunki- ja rantaloma, historiallinen kulttuuri, lämpö, aurinko, maukas ruoka ja aidosti ystävällinen palvelu. Pessimisti ei pety, mutta saattaa yllättyä positiivisesti!