Ennen tänne muuttoa ehdin seurata Amerikan tulevia vaaleja jo Suomen medioissa, sillä asia oli kiinnostava ja ajankohtainen. Monet tutut kerkesivätkin muistutella, että pääsen nyt kokemaan ihan oikeat amerikkalaiset presidentinvaalit paikan päällä!

Tapa, jolla suomalainen media uutisoi tulevia vaaleja, oli paljon neutraalimpi, kuin miten paikallinen media täällä ottaa asiaan kantaa. Telkkarissa pyöri samaan aikaan liioittelematta ainakin 15 eri kanavalla jonkinlainen analyysi tulevista vaaleista. Eräs toimittaja radiossa totesi, että Trumpin vaalikampanja muistuttaa lähinnä naurettavaa reality-ohjelmaa.

Myös lasten oli mahdollista olla perillä asioista, sillä heille oli järjestetty omia lastenohjelmia vaaleihin liittyen. Kanavilla, joilla näytettään vain lastenohjelmia, pyöri Clintonin ja Trumpin mainoksia. Amerikkalaisten kaikki huomio kiinnittyi vain Clintonin ja Trumpin kaksintaisteluun, muita ehdokkaita ei oikeastaan näkynyt missään medioissa kertaakaan.

Oma kanta tuotiin kuuluviin. Varsinkin Trumpin kannattajat erottuivat selvästi. Pihoille oli pystytetty kannatuskylttejä Trumpille. Kylttejä julkisilla paikoilla ei ainakaan minun kaupungissani näkynyt kovinkaan montaa, jos ollenkaan.

Vaaleja edeltävänä lauantaina olimme kavereiden kanssa viettämässä aikaa Manhattanilla Times Squarella ja siellä todellakin näkyi vaalipäivän läheneminen! Keskelle Times Squarea oltiin rakentamassa valtavaa lavaa ABC-uutisstudion vaalilähetystä varten, joka puolella oli muovisia Trump-hahmoja, jotta turistit pystyivät ottamaan kuvia. Paikalla oli myös näyttelijöitä Trump-naamojen kanssa, joten turistit pääsivät ikään kuin käymään keskustelua Trumpin kanssa. Myös useissa lahjatavarakaupoissa ja katukojuissa oli myytävänä I love New York -paitojen lisäksi myös paitoja joko Clintonin tai Trumpin naamalla.

Vaalipäivänä Time Square oli vain ja ainoastaan vaaleja. Valtavilla mainosscreeneillä pyörivät Clintonin ja Trumpin kuvat Broadway-mainosten sijaan. Empire State Buildingin seinään oli heijastettu kuva äänestyksen live-tilanteesta ja ihmisiä oli paikalla valtava määrä.

Vaalipäivänä lasten ei tarvinut mennä ollenkaan kouluun. Tämä siis tiesi ylimääräisiä töitä minulle, joten se päivä sujui lasten kanssa.

Äänestystapahtuma itsessään oli aika lailla samanlainen kuin Suomessa: jokainen pääsi pieneen koppiin ruksittamaan valitsemansa ehdokkaan nimen. Perheen vanhemmat kävivät molemmat äänestämässä ja he myös seurasivat vaalilähetyksiä läpi yön. Aikaeroista johtuen vaalitulos saatiin vasta varhain keskiviikkoaamuna, mutta telkkaria katsottiin varmasti lähes kaikissa kodeissa siihen saakka.

Aamulla koulubussia odottamaan ilmestyi hyvin väsyneen näköisiä vanhempia lastensa kanssa, ja spekulointi edellisyön tapahtumista oli kova. Päällimmäisin tunne kaikilla oli hämmennys tuloksesta. Juttelin paikallisen kioskin omistajan kanssa ja hän totesi, että koko Amerikka on tällä hetkellä shokissa. Hän totesi, että pitää Trumpia vain bisnesmiehenä ja epäili vahvasti, että Trumpista ei ole johtamaan USA:n kokoista valtiota. Jopa spinning-tunnin ohjaajan ensimmäinen kysymys oli hieman piikittelevästi ”no mitäs mieltä olette vaalituloksesta”.

Minun perheeni äänesti Trumpia ja he kertoivat sen ihan avoimesti. Kalenterissammekin luki vaalipäivän kohdalla Trump day. Myös lapset olivat ehdottomasti sitä mieltä, että Trumpin tulisi voittaa ja he muistivat ilmoittaa sen aina, kun joku kysyi jotakin vaaleista. Vaalipäivää seuranneena aamuna oltiin meidän perheessä siis oikein hilpeissä tunnelmissa. Tunnelmat olivat täysin vastakkaiset erään au pair -ystäväni kodissa, jossa vanhemmat olivat äänestäneet Clintonia. Ystäväni kertoi, ettei ole nähnyt vanhempia vielä ikinä niin vihaisina ja turhautuneina. Tulos siis todella herätti suuria tunteita amerikkalaisissa perheissä.

Asun New Yorkin osavaltiossa Long Islandilla, ihan Hamtonien hulppeiden hiekkarantojen lähellä, jossa julkkikset viettävät kesänsä luksusasunnoissaan. Manhattanille täältä pääsee tunnissa junalla. Tänne päädyin Au Pair -järjestön kautta sitten etsittiin ikään kuin parhaita ”perhe-mätsejä” ja minulle parhaimmalta tuntuva perhe sattui asumaan New Yorkin osavaltiossa.

Perhe on aivan perinteinen amerikkalainen perhe; äiti, isä sekä kolme lasta: isä NYPD:n poliisi ja etsivä, äiti terveydenhoidon ammattilainen. Lapset ovat 13-, 8- ja 7-vuotiaita. Asuinalue on kuin suoraan amerikkalaisesta elokuvasta isoine taloineen ja uima-altaineen.

Kuukauden ajan olen täällä ehtinyt nyt asua ja voin sanoa, että Amerikka on vienyt minun sydämeni täysin. Arki on kiireistä, sillä host-lapsillani on monia harrastuksia ja viikonloppuisin vietän useasti aikaa kavereiden kanssa Manhattanilla. Eniten nautin amerikkalaisesta kulttuurista sekä ihmisten ystävällisyydestä ja avoimmuudesta.

Tarkoituksena on viettää vuoden päivät täällä ja palata kotiin ensi vuoden lokakuussa, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Emma Klemolan vaaliraportti

Amerikassa kaikki on suurempaa, niin myös presidentinvaalit. Vaalikamppailu on todellakin ollut pitkä ja raadollinen. Kampanjaa aitiopaikalta New Yorkin kupeelta Long Islandilta on seurannut Haminasta syyskuussa kaupunkiin muuttanut Emma Klemola, 19. Viime kevään ylioppilas on saanut töitä au pairina poliisiperheessä kolmen lapsen kaitsijana.