Yrittäjyys on näinä viikkoina vahvasti esillä, kun maan yrittäjäyhdistykset palkitsevat ansioituneita yrittäjiään. Juhlapuheissa julistetaan liki yhdestä suusta, että yrittäjyyden nousussa ja yrittäjien menestymisessä on maamme tulevaisuus.

Valtiovalta on yrittäjäjärjestöjen kanssa yhtä mieltä, tavoite on yhteinen: yrittäjyyttä lisäämällä vähennetään työttömyyttä ja lisätään koko maan talouskasvua.

Maamme yrittäjissä on noin 170 000 yksinyrittäjää, jotka epäröivät lisätyövoiman palkkaamista. Se on epävarmaa ja kallistakin. Kun yritykset joutuvat jo 8 500 euron myynnistä maksamaan arvonlisäveron, se rassaa taloutta. EU:ssa alvittomuuden tuloraja on keskivertona 30 000 euroa, Iso-Britanniassa 95 000 euroa. Alv-vapauden rajan reilu korottaminen loisi Suomeen välittömästi lisää työpaikkoja.

Yrittäjäksi lähtemisen esteenä on yhä monia kynnyksiä. Suurimpana mörkönä on yritystoiminnan epäonnistuminen. Nurin menneeltä yrittäjältä puuttuu palkkatyöläiselle automaattisesti lankeava työttömyysturva, ja yrittäjän arki kaipaa turvaa sairauden varalta, sijaisen palkkaamiseen vain harvoilla pienyrittäjillä on aitoja mahdollisuuksia.

Kiinnostaako yrittäjien toiminta päättäjiämme aidosti? Jos oikeasti kiinnostaisi, yrittäjyyden kipupisteitä olisi jo helpotettu konkreettisemmin myös Sipilän hallituksen toimin.

Haminassa yrittäjät viettivät perinteistä yrittäjäjuhlaansa yhdessä itäisten naapureittensa Virolahden ja Miehikkälän yrittäjien kanssa. Puheilta juhlan vieraat välttyivät, yrittäjäpalkinnot saatiin jaettua ilmankin.

Paikalla oli yrittäjäväen joukossa sentään yksi kunnanjohtajakin, Virolahden Osmo Havuaho. Haminan virkakunta puuttui, oliko edes kutsuttukaan? Suurin supatus syntyi siitä, että paikalla ei ollut Kymen Yrittäjien edustajaa, sillä juuri maakunnan yrittäjäkunta heidän leipäkakkunsa leipoo. Yrittäjyyden edistämisen toivoisi olevan prioriteeteissä muita perjantaimenoja tärkeämpää.