Tuliko rekkaparkki turhan pantiksi?

Viime viikon kummallisimpiin uutisiin kuului 400 auton rekkaparkin avaaminen Vaalimaalle. Lähes 20 miljoonan euron investointi valmistui tarpeeseen, jota ei enää ole. Rekkaparkin tarve oli vuosia sitten – tai vasta vuosien ja vuosien kuluttua.

Vaalimaan rekkaliikenne yli itärajan lisääntyi rajusti 2007 –2008. Keskiluokan venäläisillä oli rahaa ja he ostivat länsimaisia henkilöautoja. Pelkästään Kotkan sataman kautta Venäjälle kuljetettiin autorekoilla satoja tuhansia henkilöautoja. Kun Venäjän talous veti muutenkin, liikenteen lisäys ei ollut vain autorekkojen varassa.

Venäjän viranomaisten kankeat rajamuodollisuudet eivät kyenneet nielemään lisääntynyttä liikennettä ja niin Suomen puolelle syntyi ilmiö rekkajonot. Pahimmillaan jonojen hännät ylsivät jopa Pyhtään puolelle, mutta välillä Vaalimaa – Hamina jonot olivat jokapäiväinen turvallisuusriesa.

Tuolloin päätetty jopa 1 000 auton rekkaparkin rakentaminen vesittyi 160 rekkaa vetävän alueen rakentamiseen, joka tosin on sekin jäänyt tyhjilleen käyttämättä, kun nykyisillä volyymeillä rekat voivat Venäjälle mennessään ajaa jonottamatta suoraan rajapuomille. Ruuhkien syntymistä on olennaisesti helpottanut myös tullimuodollisuuksien sähköistyminen.

E18-tieurakan yhteyteen niputettu uusi 400 rekan parkki jää tyhjilleen. Eniten iloa lienee parkin yhteyteen kuljettajien tarpeisiin rakennetuista sosiaalitiloista.

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus