Yhdysvallat on merkittävin valtio maailmassa. Tämä ei ole poliittinen kannanotto, vaan puhdas fakta. USA:n bruttokansantuote on nimittäin runsaat 18 500 miljardia dollaria, mikä on lähes neljännes koko maailman bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi Venäjän presidentti haluaisi saada maansa Yhdysvaltain rinnalle tasavertaisena monissa asioissa, mutta vaikeaa se on, kun Venäjän bruttokansantuotekin on vain noin kymmenenosa USA:sta. Yhdysvallat on myös sotilasmahtina ylivertainen. Sen puolustusbudjetti lähentelee 750 miljardia dollaria, kun Venäjän vastaava luku jää 70 miljardiin dollariin.
Perjantaina tämän mahtivaltion peräsimeen astuu uusi mies, Donald Trump. Kyse ei ole vain uudesta presidentistä. Trump valitsee myös uudet ministerit hallitukseensa, jota itse johtaa. Ministeriöissä ja virastoissa käy samalla melkoinen puhuri. Usean tuhannen virkamiehen pesti päättyy ja tilalle nimitetään uudet, totta kai, Trumpin linjan kannattajista. Jo ennen virkaanastumista Trump on kutsunut kaikki maansa suurlähettiläät ja edustustojen päälliköt kotiin. Uudet nimitetään pikapuolin. Vallan vaihtuminen on USA:ssa hyvin kokonaisvaltainen asia.
USA:n presidentinvaaleja ja vaalien jälkeistä aikaa on seurattu Suomessa ja maailmalla tarkasti, tarkemmin kuin ehkä koskaan. Ei ihme, sillä valituksi tullut henkilö on melkoinen kummajainen maailman valtionjohtajien joukossa. Donald Trumpin retoriikkaa eli puhetyyliä on perustellusti verrattu Vladimir Putinin, jopa Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin, karkeaan retoriikkaan. Jo vaalikampanjansa aikana Trump ilmoitti pistävänsä pääkilpailijansa, Hillary Clintonin, vankilaan, rakentavansa Meksikon ja USA:n väliselle rajalle muurin ja kaatavansa kahdeksan vuotta maata hallinneen Barack Obaman laajan terveydenhuoltouudistuksen maan tasalle. Vaalien jälkeen hän on jatkanut hämmentäviä esityksiään. Trump on haukkunut CNN:n, yhden maailman suurimmista mediataloista, ”valeuutistoimistoksi”. USA:n senaatissa demokraattista ryhmää johtavaa Chuck Schumeria hän nimitteli ”pääklovniksi”. Trump on myös ehtinyt kritisoida voimakkaasti Saksan liittokansleri Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa ja kehua Brittien irtautumispäätöstä EU:sta parhaaksi asiaksi, mitä briteille on pitkään aikaan tapahtunut. Hän on rapauttanut USA:n ulkopoliittista uskottavuutta Kiinaa koskevilla kannanotoillaan. Trump on ehdottanut myös USA:n Israelin lähetystön siirtämistä Tel Avivista Jerusalemiin, mikä poikkeaa radikaalisti kaikista Israelin ja Palestiinan yhteydessä tehdyistä kansainvälisistä linjauksista. Monet pitävät tätä lähes provokaatiotasoisena heittona. Puolustuspolitiikasta Donald Trump taasen on todennut, että Yhdysvaltojen tulee voimakkaasti vahvistaa ydinasearsenaalia aina siihen saakka, kunnes maailma tulee järkiinsä. Trumpin kannat kansainväliseen ilmastosopimukseen ja vaikkapa vireillä oleviin vapaakauppasopimuksiin ovat oma lukunsa.
Voikin kysyä, ovatko yhdysvaltalaiset valinneet maansa presidentiksi varsinaisen jokeri-kortin, joka vaalisloganinsa mukaisesti ”Tekee Amerikasta jälleen suuren”? Vai, onko heidän käteensä sittenkin jäänyt aito musta pekka, joka romuttaa kaikki kansainvälisen yhteisön ja myös Yhdysvaltojen sisäpolitiikan viimeaikaiset aikaansaannokset? Varsin ristiriitaisin mielin saamme siis seurata, millaisin ottein Donald Trump virkakautensa avaa.
Pienen Suomen kannalta tilanne ei ole helppo. Yhdysvalloista on kehittynyt viime vuosina monessa mielessä yksi Suomen tärkeimmistä ja luotetuimmista yhteistyökumppaneista. Esimerkiksi puolustus- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä Suomi ja Yhdysvallat ovat tiivistäneet yhteistyötään monin eri sopimuksin. Tottakai, Ruotsi on läheisin yksittäinen kumppanimme ja Euroopan Unioni merkittävin aatteellis-taloudellis-kulttuurinen kansainvälinen yhteisö, johon Suomi kuuluu.
Nyt kysytään Suomen poliittiselta johdolta ja meiltä kansalaisilta kykyä erottaa tunteet ja pragmaattisuus eli käytännönläheisyys toisistaan. Yhdysvaltojen asema yhteistyökumppaninamme ei voi eikä saa olla riippuvainen siitä, pidämmekö uudesta presidentistä vai emme. Hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ovat Suomen kannalta ehdottoman tärkeät jatkossakin.
