Haminan kansalaisopisto ja kaupungin museot järjestävät Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Ol muinoin muodis -tapahtumien, -luentojen ja -työpajojen sarjan, joka perehdyttää naisen muinaispuvun valmistamiseen ja laajemminkin aikaan, jolloin vaatepartta käytettiin.
Muinaisajalla tarkoitetaan tässä myöhäisrautakautta 1000-luvun molemmin puolin. Tuon aikaisten hautalöytöjen perusteella on rekonstruoitu kaikkiaan yhdeksän erilaista muinaispukua.
- Näistä valmistettavaksi on valittu Mikkelin seudun muinaispuku, koska se on maantieteellisesti meitä lähinnä. Jo vuosi sitten Suoman ompeluseurassa syntyi idea, että pitäisi tehdä muinaispuku, kaupunginmuseon amanuenssi Taina Vihra sanoo.
Ol muinoin muodis -tapahtumaketju käynnistyy torstaina 19. tammikuuta kello 18 Haminan kirjaston Kasper-salissa yleisöluennolla. Luennosta peritään viiden euron maksu. Arkeologi Paula Kouki kertoo elämästä myöhäisrautakaudella ja ennen luentoa Marjut Tiitinen esittelee valmistamaansa muinaispukua. Illan aikana kuullaan myös tulevista työpajoista, luennoista ja muista tapahtumista.
Tapahtumia, työpajoja ja luentoja järjestetään aina elokuuhun 2018 asti suunnilleen kerran kuukaudessa. Osa niistä on maksuttomia, osasta peritään pieni osallistumis- tai materiaalimaksu. Työpajojen vastaavana asiantuntijana on käsityönohjaaja Anne Juselius.
Toukokuussa laitetaan loimet kangaspuihin ja muinaispukukankaiden kutominen voi alkaa. Kaiken pitäisi olla valmista kansallispukujen tuuletuspäivänä ensi vuoden elokuussa.
– Muinaispukukankaat voi toki myös ostaa valmiina ja vaikka ei tekisikään pukua, voi tulla katsomaan kuuntelemaan ja keskustelemaan, Taina Vihra vinkkaa.
Jo ennen kuin kutominen alkaa on luento Kalevakoruista, perehdytään, miten värttinällä kehrätään, ja tehdään lautanauhaa. Paula Kouki korostaa, että työpajoissa voi tehdä vaikka yhden lautanauhan pätkän tai värjätä omia lankoja. Vanhoja työmenetelmien tuntemusta halutaan siirtää eteenpäin. Museoilla on myös aineettoman kulttuuriperinnön vartijan rooli.
Kesäkuussa kerätään kasveja, joilla voi elokuussa Kustaanmäen kasvivärjäystyöpajassa värjätä vaikka niitä omia lankoja. Samassa pihatapahtumassa Vehkalahden kotiseutumuseolla harrastaja-arkeologi Seppo Kallio erottaa järvimalmista rautaa ja käyttää erottamiseen muinaisia menetelmiä. Samoilla tulilla sulaa myös pronssi ja harrastaja-arkeologi Jouni Jäppinen valaa pronssisolkia.
Syyskuussa on luvassa spiraalikorutyöpaja ja marraskuun työpajassa tehdään jouluisia lautanauhoja.