Haluan mainostaa tällä kertaa kuntavaaleja. Vaalipäivä on sunnuntai 9.4.2017. Ennakkoon voi äänestää 29.3.-4.4.2017 välisenä aikana. Jokaisella äänioikeutetulla on käytettävänään yksi ääni. Sen voi antaa yhdelle ehdokkaalle tai sen kanssa voi nukkua vaalien yli. Äänestysvelvollisuuttahan meillä ei ole. Edellisissä kuntavaaleissa koko maassa enemmän kuin neljä äänioikeutettua kymmenestä jätti äänensä käyttämättä. Haminan äänestysprosentti oli 56,5 % – yksi maan alhaisimmista. Jotkut puolustelevat äänestämättä jättämistä sanomalla, että sekin on kannanotto. Sitähän se toki on, mutta nukkuva äänestäjä luovuttaa käyttäytymisellään vaikuttamisen mahdollisuuden muiden käsiin. Vähän kuin jättäisi kotipihan hoitamisen naapurien kontolle ilman hoitosopimusta. Vaaleissa siis kannattaa olla hereillä. Vaalipäivän jälkeen se on myöhäistä.
Äänestämättä jättävien joukkoa kutsutaan ”nukkuvien puolueeksi”. Haminassa nukkuvien puolue ”sai” viime vaaleissa 7 615 ”ääntä”. Se on lähes yhtä paljon, mitä keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja demarien ehdokkaat saivat yhteensä (7 985). Hämmentävää, mutta totta.
Äänioikeuden käyttämiselle on näissä vaaleissa erityisen hyvät syyt. Tulevan valtuuston toimikaudella kunnan rooliin ja tehtäviin tulee paljon muutoksia. Sosiaali- ja terveysalan uudistuksen toteuduttua kuntien tehtävinä korostuvat jatkossa mm. koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut, maankäytön suunnittelu, kaavoitus ja kunnallistekniset palvelut sekä kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Kaikilla näillä on suuri merkitys kuntalaisten arkipäivään. Tutkimuksin on myös todistettu että juuri nämä asiat ovat tärkeimpiä vetovoimatekijöitä, kun yritykset pohtivat, mihin kuntaan perustaisivat tuotantolaitoksiaan tai liiketoimintayksiköitään. Yrittäjä- ja yritysystävällinen elinkeinopolitiikka sekä vastuullisesti hoidetut perhepalvelut (koulut, päivähoito sekä kulttuuri- ja vapaa-aika) luovat edellytyksiä myös sille, että muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi.
Isojen muutosten menestyksellinen läpivieminen vaatii kuntapäättäjiltä ennakkoluulottomuutta ja näkemyksellisyyttä. Tarvitaan rakentajia, ei jarrupolkimen päällä seisojia. Muutosten laajuudesta antaa hyvän kuvan muun muassa se, että SOTE- ja eräiden muiden uudistusten myötä noin puolet kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyy maakuntiin. Tilanne vaihtelee tietenkin kuntakohtaisesti. Veroäyrin perusteet muuttuvat siis radikaalisti ja kunnan verotulot putoavat luonnollisista syistä yli kolmanneksella. Tästä seuraa, että myös kunnan hallintoa joudutaan tarkastelemaan aivan uudelta pohjalta. Sama koskee kaikkia kunnan palveluja ja investointeja.
Näkemystä siis tarvitaan, mutta myös neuvottelu- ja yhteistyökykyä niin oman kunnan sisällä kuin seutukunta- ja maakuntatasolla.
Vaalitaistelu on alkanut. Ehdokaslistat ja ehdokkaiden numerot on julkistettu. Nostan itse mielelläni hattua kuntavaalien jokaiselle ehdokkaalle. Asettumalla ehdolle he ovat tehneet oman panoksensa kansanvallan toteutumiseksi. Pallo on nyt äänestäjillä. Nyt on hyvä hetki romahduttaa ”nukkuvien puolueen” kannatus minimiin ja antaa ääni sille ehdokkaalle, jonka katsoo parhaiten kykenevän hoitamaan kunnan, kuntalaisten ja yritysten asioita kunnan päätöksentekijänä.
