Kuntavaalien suuri kysymysmerkki on äänestysprosentti. Syksyn 2012 kuntavaaleissa Hamina putosi 56,5 prosenttiin, kun neljä vuotta aikaisemmin ns. satamavaaleissa 61,2 prosenttia Haminan äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta antaa murheellisen ennusteen. Hän pelkää, että nyt äänestysprosentissa jäädään historiallisesti alle 50 prosentin koko maassa. Kun valtaa siirtyy soten mukana maakunnille, kunnissa ei Jokisipilän mukaan enää innostuta äänestämisestä.

On merkillistä, että Suomessa esimerkiksi eduskuntavaalit kiinnostavat kansaa enemmän kuin kuntavaalit, vaikka kuntavaaleissa päätetään juuri niistä asioista, jotka liittyvät ihmisten arkielämään kiinteimmin ja läheisimmin. Kuntavaaleista puuttuu valtiollisiin vaaleihin kuuluva tv-julkisuus, jolloin syttyy ja sammuu persoonia, jotka kiihottavat kansaa vaalitunnelmiin.

Laiskimpiin äänestäjiin kuuluvat nuoret. Heidän vastaus on, etteivät he tiedä mitään politiikasta. Ei politiikasta mitään tarvitse tietääkään, riittää, kunhan on kiinnostunut läheisistä, omaan elämään kuuluvista asioista.

Takavuosina äänestämisen perinne ankkuroitui perheisiin. Vaalipäivä oli juhlapäivä ja äänestämään lähdettiin koko perheen voimalla. Perinne kannattaisi elvyttää, jolloin uneliaat 18 – 25-vuotiaatkin pääsisivät vallan makuun. Jolleivät nelikymppiset vanhemmat äänestä, jää äänestäminen useimmiten perheen lapsiltakin.

Jos ei vain tiedä, ketä äänestää, kannattaa käydä kysymässä asiaa vaalikoneilta. Sieltä voi löytyä hyvinkin päteviä ehdokkaita.