Diabetes on jatkuvasti yleistyvä sairaus. Diabeetikon jalat ovat alttiit vammoille ja tulehduksille, mm. rakkuloille, vaivaisenluulle, kovettumille ja haavaumille. Senvuoksi on äärimmäisen tärkeää, että diabeetikko suhtautuu vakavasti jalkojen hoito-ohjeisiin ja myös noudattaa niitä.
Jalkojenhoitaja Marja Lilja kävi esitelmöimässä jalkojenhoidosta Kaakkois-Kymen Diabetesyhdistyksen kevätkokouksessa Haminassa. Useimmille diabeetikoille juuri jalat ovat se heikoin lenkki, jonka vuoksi niiden hoitaminen on sairauden omahoidossa keskeisellä sijalla.
– Diabeetikon jaloissa ääreisverenkierto heikkenee. Jalkojen iho kuluu nopeasti, jolloin myös säännöllinen rasvaaminen on tärkeää, sanoi Lilja.
– Kun rasvaat jalkojasi, jalat rakastavat sitä. Sopivimman rasvalaadun jokainen löytää kokeilujen kautta, öljymäinen rasva on hyvä, mutta sotkeva. Varpaanvälit eivät kaipaa rasvaa, sinne soveltuu vain lääkerasva.
Sopivien kenkien valintaan kannattaa Marja Liljan mukaan kiinnittää tarpeeksi huomiota.
– Jalkoja ei tule ahtaa liian pieniin kenkiin. Silloin jalkojen pienet lihakset jäävät toimettomiksi kuihtuen. Ei ole vain yhtä hyvää kenkämerkkiä, vaan oikeanlainen kenkä löytyy ainoastaan kokeilemalla, vinkkaa Lilja.
Reinot ja ainot jalkojenhoitaja luokittelee hengenvaarallisiksi. Kannatusta eivät saa myöskään crocsit.
– Alunperin purjehtijoille suunnitellusta mallista on tullut Suomessakin suosikkikenkä. Laajalestisyys kuitenkin johtaa siihen, että jalkaa joutuu puristamaan, jottei kenkä putoa jalasta. Varpaat väsyvät nopeasti.
Kaakkois-Kymen Diabetesyhdistyksessä on 257 jäsentä, joista haminalaisia on 174 ja loput pääasiassa naapurikunnista Virolahdelta ja Miehikkälästä.
– 1980-luvun alkupuolella perustetun yhdistyksen toimintaa on elvytetty vuosien hiljaiselon jälkeen. Meillä on koulutettu vertaistukihenkilö ja perhekerholla on myös oma emäntä, selvittää puheenjohtaja Pentti Väisänen.
– Kaupungin terveydenhoitopuolen diabeteshoitajien kanssa olemme myös viritelleet yhteistyökuvioita.
Omahoito on diabetekseen sairastuneilla avainroolissa. Verensokerin pitäminen optimitasolla onnistuu vain tarkkailemalla eli sensoroinnilla. Uusi lääketieteellinen tekniikka, kuten jatkuva reaaliaikainen verensokerimittaus eli glukoosisensorointi, parantaa tutkitusti hoitotasapainoa.
Tällä hetkellä Libre-sensorien saatavuus ja myöntökriteerit vaihtelevat suuresti paikkakunnittain.
– Yhdistyksemme teki Haminan kaupungille esityksen sensorien ottamisesta käyttöön ilmaisjakeluna jaettaviin diabeteksen hoitovälineisiin. Diabetesliitto katsoo, että nykyaikaisen verensokerisensoroinnin tulee olla kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla, sanoo Kaakkois-Kymen Diebatesyhdistyksen sihteeri Jaana Peltola.
Diabetesliitto on käynnistänyt myös kampanjan kannatusjäsenten saamiseksi sekä liitolle että yhdistyksille.
– 400 euron kannatusjäsenmaksusta puolet tulee aina paikallisyhdistyksen toimintaa tukemaan kertoo puheenjohtaja Väisänen.
