Haminan talousalueen uutislehti

Voiko koneisiin luottaa?

Ennakkoäänestys alkaa tänään ja nyt pitäisi tehdä tärkeitä valintoja. Luottaisiko tuttuun vai antaisiko uudelle mahdollisuuden? Aina tämä on yhtä kinkkistä. Miksi niiden kaikkien pitää olla niin samanlaisia?

Tarkoitan tietenkin sopivan vaalikoneen valintaa. Joka vaaleissa niitä tupsahtelee yhdeltä jos toiseltakin medialta. Siellä on pidetty ideapalavereita ja pohdittu kuumeisesti tärkeitä, ajankohtaisia ja omaperäisiä kysymyksiä. Lopulta joka ainoassa vaalikoneessa kysytään, pitäisikö kunnallisveroa nostaa, täytyykö päätöksenteossa ajatella ympäristöä ja seuraako sote-uudistuksesta mitään hyvää.

Tärkeitä aiheita toki, mutta ei minulla ole pienintäkään aavistusta veroprosenteista tai sotesta. Eikä monesta muustakaan asiasta, joita vaalikoneissa kysytään. En esimerkiksi tiedä, miten maakuntauudistus vaikuttaa yhtään mihinkään. Siitäkin ne niissä vaalikoneissaan kysyvät, ja sillä perusteella sitten kerrotaan, ketä minun pitäisi äänestää. Vaikka oikeastaan en ihan täysin edes ymmärtänyt, mitä kysyttiin.

Entä jos vaalikoneeseen vastannut ehdokaskaan ei tiedä näistä asioista tarpeeksi? Jos hän onkin vain klikkaillut sattumanvaraisesti vaalikoneen painikkeita. Napauttanut ”osittain eri mieltä” kaikkiin niihin kohtiin, joista ei tiennyt mitään. Ja jättänyt siksi kaikki perustelut kirjoittamatta, ettei tietämättömyys paljastuisi. Enhän minä sellaista ihmistä halua asioistani päättämään. Haluan sellaisen, joka tietää asioista enemmän kuin minä ja pystyy tekemään päätöksiä, jotka johtavat mielestäni hyviin tuloksiin.

Miksei vaalikoneissa pyydetä ehdokkaita kuvaamaan se sote-uudistus ihan omin sanoin, vaikka kolmella lauseella? Tai kysytä, tietääkö hän, mikä se oman kunnan veroprosentti tällä hetkellä edes on?

Toinen vaihtoehto on luottaa siihen, että tietoa on kaikilla, ja valita henkilö, jolla on samanlainen arvomaailma kuin minulla. Joissain vaalikoneissa kysytään arvoistakin, mutta ei sitäkään ole helpoksi tehty. Siellä pitäisi muun muassa ottaa kantaa väitteeseen: ”pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua”. Niin että miten oli? Minun arvomaailmassani tuo on lähinnä näyte vähän liian monimutkaisesta kielenkäytöstä.

Annankin nyt vaalikoneiden tekijöille vapaasti käytettäväksi kriteerejä, joilla itse mittaan ihmisten hyvyyttä. Niitähän ovat: pesee kätensä wc-käynnin jälkeen, käyttää vilkkua kaistaa vaihtaessa, lajittelee roskansa, laittaa kassahihnalle ostostensa jälkeen sen erottelevan kapulan, ei aloita virkkeitä sanalla ”elikkäs”, tekee perunamuusin itse oikeista perunoista ja valitsee irtokarkit järjestyksessä hyllyn vasemmasta reunasta aloittaen. Niin, ja tietysti arvostaa kaikkia ihmisiä juuri sellaisina kuin he ovat – vikoineen kaikkineen. Sellaiselle voisin antaa ääneni.

Käytämme sitten koneita tai emme, tärkeintä on kuitenkin käyttää ääntämme. Käyhän siis tekemässä valintasi!

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus

Previous slide
Next slide