Ensimmäisen valtuustokautensa vuonna 1969 aloittanut Seppo Riiheläinen on päättänyt jättää pelikentän nuoremmille, eikä ole enää ehdolla Haminan kaupunginvaltuustoon.
Parin viikon kuluttua 74 vuotta täyttävä Riiheläinen on kolunnut Raatihuoneen rappusissa pidempään kuin kukaan muu valtuutetuista, nuorena toimittajana jo 1960-luvun alkupuolelta lähtien.
Moni asia on päätöksenteossa muuttunut, arvioi konkari:
– Valtuutetut olivat takavuosina arvostettuja herrasmiehiä ja naisia. Ajallemme tyypillinen somen masinoima katuilkeily ei todellakaan kuulunut valtuustotyöhön, sanoo Riiheläinen.
Päättäjien paneutuminen asioihin oli myös aikanaan toisella tasolla:
– Päätettävät asiat oli selvitetty jo ennen itse valtuuston kokousta, kun tämän päivän kokouksissa kysellään virkamiehiltä asioiden laitaa moneen kertaan. Sitä varten ovat iltakoulut ja valtuustoseminaarit sekä lautakunnat ja ryhmäkokoukset.
– Valtuuston kokoukseen tullaan päättämään eikä kyselemään.
– Hyvin valmisteltuina valtuuston kokoukset sujuivat kitkatta ja pitkittä puheitta. Jos tuli äänestyksiä, ne hoidettiin kädennostolla ja asia oli sillä selvä. Pöytäkirjaan ei enää kirjattu eriäviä mielipiteitä saadakseen nimen lehteen.
Riiheläinen ei toki ole 1960-luvulta alkaen koko aikaa valtuutettuna ollut. Toimittajana hän on kuitenkin elänyt valtuuston tuntumassa mukana vuosikymmeniä. Vehkalahden kunnan varavaltuutettuna hän oli päättämässä Haminan kanssa tehtävästä kuntaliitoksesta 2002.
– Haminan sataman ongelmat saivat minut yrittämään takaisin valtuustoon sitten syksyllä 2008. Olin kolumneissani Poiju-lehdessä jo vuosia tuonut sataman ongelmia esiin, mutta muutos aikaansaatiin vasta 2009 aloittaneessa valtuustossa.
Valtuustotyöskentelystä Riiheläiselle on jäänyt erityisesti mieleen muutamia taitavia puhujia:
– Valde Kasarilla oli sanomisissaan mukana myös huumori ja Eino Marttila osasi asiansa esiintyen välillä kuin työväennäyttämöllä. A.G. Ojanen oli valtuuston puheenjohtajana määrätietoinen auktoriteetti mutta syvimmiltään myös hyvin huumorintajuinen.
– Valtuustossa pitkään istuneet Taito Mäkelä ja Onni Pönkä loivat poliittisen uransa pitkälle satamatyön osaajina. Osaajia oli valtuustoissa myös sataman yritysten johtotasolta.
Haminan ja Vehkalahden valtuustojen työssä Riiheläinen näkee pienenpienen eron:
– Vehkalahdella kaikissa asioissa oli oman kunnan etu kristallinkirkkaana esillä, poliittinen kikkailu oli vierasta, kun johtavat poliitikot sopivat linjoista jo ennen ryhmienkin kokouksia. Haminassa asiat sekoittuivat joskus puoluepolitiikan tai henkilökemioiden takia.
– Toivon todella, että nyt valittaisiin rakentava valtuusto, jotta Raatihuoneen suuri sali ei kokouksissa enää muistuttaisi hollitupaa. Ymmärrän hyvin, että moni valtuutettu tyytyy yhteen kauteen yrittämättäkään jatkokaudelle.
– Esimerkiksi Matinsaari-vouhotusta sensijaan en jaksa ymmärtää, eivät yhden asian liikkeen intressit voi mennä koko kaupungin edun edelle. Valtuustoaloitteista puolet on turhia, ne asiat olisi saatu eteenpäin, jos valtuutettu olisi vaivautunut puhumaan ongelmastaan asianomaiselle virkamiehelle.
