Haminan talousalueen uutislehti

Nyt yhteistyöllä eteenpäin

Kuntavaalien äänet on annettu ja laskettu. Maahan on saatu poliittisilta voimasuhteiltaan 295 erilaista kunnan-/kaupunginvaltuustoa, mitä ei aina muisteta. Television vaalivalvojaisissakin keskityttiin lähinnä puolueiden valtakunnallisiin kannatuslukuihin. Sikäli, kun olen havainnut, yhdenkään kunnan valtuusto ei vastaa koko maan äänijakaumaa. Liekö kuumana käyvän sote-keskustelun syytä, että näille kuntavaaleille haluttiin antaa normaalia enemmän valtakunnallista merkitystä. Tähän tuntui pyrkivän ainakin Antti Rinne, joka useaan otteeseen ilmoitti tavoitteekseen nostaa demarit maan suurimmaksi kuntapuolueeksi. No, yritys jäi torsoksi, sillä kannatus jäi puolueen historian alhaisimmaksi.

Valtakunnallisen kannatuksen perusteella kukkulan kuninkaaksi nousi kolmannen kerran peräkkäin kokoomus (20,7 %) varsin isolla erolla seuraavaan eli demareihin (19,4 %). Keskustan laskenut kannatus (17,5 %) sai Juha Sipilän ottamaan ”torjuntavoittomoodin” päälle vaalitulosta selittäessään. Suuret kaupungit ovat kuitenkin keskustan kompastuksena. Vastaavasti runsaassa kahdessasadassa kunnassa keskustapuolue on edelleen vahvin, joissakin jopa yksinkertaisella enemmistöllä.

Suurimmat muutokset valtakunnallisissa luvuissa nähtiin vihreiden ja perussuomalaisten kohdalla. Vihreät nostivat kannatustaan lähes neljällä %-yksiköllä (8,8 %), kun taas perussuomalaisten jytky suli  3,5 %-yksikön verran ollen samat 8,8 %.

Kannatusluvuista ei ole kuitenkaan apua, kun tarkastellaan paikallisia vaalituloksia. Joka kunnasta löytyy omat erityispiirteensä. Ihan ensimmäiseksi kiinnittyy huomio kuitenkin jälleen kaakon kaupunkien alhaiseen äänestysprosenttiin. Kotkan 53,4 % oli maan kymmenenneksi alhaisin. Eikä Haminan 56,0 lukemallakaan korkealle ylletä, kun koko maan äänestysprosentti oli 58,8 %.

Olen seurannut seutukunnan lehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia ja tekstaripalstoja. Myös facebook-keskustelu ja muut sosiaalisen median foorumit ovat minulle tuttuja. Ne ovat olleet pullollaan kritiikkiä istuvia kuntapäättäjiä ja joskus viranhaltijoitakin kohtaan. Eikä vain kritiikkiä. On siellä ollut myös erinomaisia ajatuksia siitä, miten asioita tulisi hoitaa. Pöhinää siis on vaikka muille jakaa, mutta miksi porukka ei vaivaudu vaaliuurnille?

Pitäisikö ilmoille heittää taas ajatus eteläisen Kymenlaakson kuntaliitoksista, jotta kiinnostus ”oman kunnan” asioita kohtaan kasvaisi? Muistelen, että esimerkiksi Vehkalahdella kuntaliitosta koskevassa kansanäänestyksessä vuonna 2000 äänestysprosentti nousi yli 67 %. Tosin maakuntauudistuksen jälkeen kuntaliitosten tarve varmasti vähenee, koska isot ja kalliit sosiaali- ja terveysalan palvelut siirretään leveämmille harteille, maakunnan vastuulle.

Haluan kiittää kaikkia ehdokkaita ja heidän kanssaan vaalityötä tehneitä vapaaehtoisia. Teidän ansiostanne kunnallinen demokratia toimii. Valitut valtuutetut ovat tällä kertaa erityisen paljon vartijoina, koska seuraavina vuosina kuntien tehtävissä ja resursseissa tapahtuu isoja muutoksia. Kunnissahan ei noudateta parlamentarismia, vaan poliittiset ryhmät ovat kokonsa mukaisesti mukana myös kunnanhallituksessa. Siksi kunnallinen päätöksenteko vaatii yhteistyökykyä kaikilta. Toimiva yhteistyö ja sitä kautta syntyvä päättäjien välinen keskinäinen luottamus ovat paras tapa luoda edellytyksiä hyvälle kuntakehitykselle.

Yksi Kotkan ja Haminan seudun kuntien tärkeimmistä lähivuosien haasteista on vahvistaa sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka motivoivat yrityksiä sijoittumaan alueelle, kehittymään täällä ja kasvamaan. Tutkimusten mukaan varaa parantamiseen on rutkasti. Tavoiteltava kehityskulku on oikeastaan aika yksinkertainen: Työpaikkojen määrän lisäys, työllisyysasteen nousu, kuntien verotulojen kasvu ja tätä kautta lisäedellytyksiä kuntien koulu- ja muiden sivistys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämiselle sekä kaiken tuloksena seutukunnan väestökadon kääntäminen kasvuksi. Kaikki siis alkaa vetovoimatekijöiden löytämisestä, niiden vahvistamisesta sekä markkinoimisesta yrityksille. Siinäpä sitä onkin yhteistä pohdittavaa seutukunnan kuntien uusille päättäjille.

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus