Kotka on aloittanut varovaiset kuntaliitostunnustelut tavoitteenaan saada Etelä-Kymenlaaksoon suurkunta. Kotka suurimpana kunnan keulakuvana ja Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä pieninä perässä.

Esitykselle on vaikea, ellei mahdoton povata menestystä. Kotkan naapureissa on asiaa käsitelty virallisesti ja epävirallisesti niin monet kerrat, että naapurien kantojen pitäisi olla Kotkan tiedossa ilman tunnusteluakin.

Kotkan aikeiden taustalla on Kotka-vetoisen kehitysyhtiö Cursorin tekemä selvitys seutukunnan tulevaisuudesta. Selvitys tukee Kotkan ajatuksia, mutta unohtaa kaikkien naapureitten vastahakoisuuden.

Kotkan lähinaapureissa tiedetään, että retuperällä oleva talous on Kotkan heikoin lenkki. Kun talouden kuntoonsaattamiseen ei ole taikatemppuja, pikaista paranemista on turha odottaa.

Talouden kehno tila ja kyvyttömyys asian hoitamiseen johtavat siihen, että naapureissa ei oikeasti uskota Kotkan kykyyn hoitaa edes omia asioitaan.

Luottamuspulaan on naapureilla syynsä. Kotkalla on perinteisesti ollut taipumus sanella myös naapurikuntiensa tarpeet ja usein vielä niiltä kysymättä. Muistoissa on yhäkin kipuileva ns. Kolmen K:n eli Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntaliitos 1970-luvulla. Haminalla ja muilla naapureilla on kyllä valmiutta yhteistyöhönkin, mutta se edellyttää Kotkalta avoimmuutta.

Yhteistyö lisää luottamusta kuntien välillä, mutta kun luottamus on kehnolla tolalla, ei ole realismia odottaa naapurikunnista myönteistä vastakaikua Kotkan ehdotukselle.