Lippumaailma-hanke on nostanut lipun ja liputtamisen ykkösaiheeksi Haminassa, mutta Haminan päättäjät uskovat, että aihe kiinnostaa muuallakin maassamme.
Haminassa mietitään, kuinka korkealla vuoden kuluttua liehuu maailman suurin Suomen lippu, mutta se on vain osa lippuun ja liputtamiseen liittyvää kokonaisuutta.
– Uskon vakaasti, että Lippumaailma-hanke vahvistaa Hamina-brändiä. Hanke liittyy hienosti Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen ja Suomen lipun 100-vuotiseen historiaan, sanoi Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen Lippumaailma-hankkeen julkistamistilaisuudessa.
Perjantain Lippumaailma-tapahtuma huipentui maamme ensimmäisen itsenäisen valtion lipun eli Leijonalipun nostamiseen Lipputornin salkoon.
Entisen kansanedustajan, valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljusen ideoima hanke syttyi, kun Kiljunen istui viime kesänä Haminassa seuraamassa Tattoon marssishowta. Hän esitteli ajatuksiaan Haminan johdolle saaden välittömästi myönteistä vastakaikua.
– Lippu on tärkeä juttu meille kaikille. Lipun puolesta maailmalla ollaan valmiita kuolemaankin ja lipun kautta ihmiset samaistuvat omaan yhteisöönsä, sanoi Kiljunen.
Lippuja tulee ja lippuja menee. Lippujen muutokset liittyvät aina yhteiskunnan murroksiin. Näin on käynyt Suomessakin, sillä 1800-luvun alussa luotimme Ruotsin sinikeltaiseen lippuun. Sen jälkeen maamme lippu on elänyt omaa elämäänsä jalostuen matkan varrella nykyiseen muotoonsa.
Haminan Lipputornin edustalla pidetyssä juhlassa esiteltiin Kiljusen johdolla kaikki lippumme kronologisessa järjestyksessä.
Lippumme pitkästä matkasta meitä muistuttaa Lipputornin huipulla ensi kevääseen saakka liehuva Leijonalippu, itsenäisen Suomen ensimmäinen lippu.
Vuoden kuluttua Suomen lipun päivänä 28.5.2018 Haminassa liehuu maailman suurin Suomen lippu, jolla tavoitellaan myös ennätyskorkeuksia. Toistaiseksi Lippumaailma-hankkeen rahkeet riittävät 40-metriseen salkoon, mutta tavoitteet ovat jopa 70 metrissä.
Suomen korkein 40-metrinen lippusalko on pystytetty Riihimäelle, Ruotsista löytyy 48-metrinen salko.
– Jeddassa on 179-metrinen salko, Azerbaizdanissa 165-metrinen ja Dushambessa 162-metrinen. Nyt ei ehkä tavoitella noita korkeuksia, mutta yli 60 metrin pitäisi päästä, stadionintornin 72 metriäkään ei ole liian kaukana, arvioi Lippumaailman johtoryhmässä kehitysyhtiö Cursoria edustava Jouni Eho.
Ehon yhteyksien kautta Lippumaailma-hankkeeseen tulee myös digitaalinen osaaminen, kun koko materiaali tuotetaan myös digitaalisessa muodossa ja kootaan kaikkien ulottuville verkkoon.
Tavoitteena on, että Haminan Lippumaailma-sivustosta syntyisi globaalisti käytettävä keskustelu- ja tiedonsaantifoorumi.
Mitä korkeampi lippusalko, sitä kalliimpi lippusalko. Esimerkiksi 60-metriselle salolle tulee hintaa 120 – 150 000 euroa.
Hankkeen johtoryhmään kuuluva Hamina Tattoon taiteellinen johtaja Lassi Ikäheimo sanoo, että merkittävä osa rahoituksesta tulee lahjoituksena Suomen kansalle ulkovaltioilta Suomen täyttäessä 100 vuotta.
– Lista lahjoittajista julkistetaan itsenäisyyspäivän liepeillä, sanoo Ikäheimo.
Lippupuiston ensimmäinen vaihe julkistetaan 28.5. ensi vuonna. Silloin liehuvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden liput. Vuonna 2019 vuoron saavat Etelä-Amerikan maat, joiden liput liehuvat Rampsinkarilla. Euroopan lippujen vuoro on 2020 ja paikkana on Yrjösenpohja.
Lipputornissa avattuun Suomen lipun tie -näyttelyyn voi tutustua kesän ajan.
