Kun Venäjän armeija oli ns. hattujen sodan alkupaloiksi vuonna 1741 vallannut ja tuhonnut Lappeenrannan, se vetäytyi rajan taakse vetämään henkeä ja varustautumaan tulevia koitoksia varten.  Ja niitähän riitti.

Ruotsin armeija hyökkäsi vielä saman vuoden marraskuussa Venäjälle kohti Pietarin kaupunkia. Seurauksena oli aselepo, jonka keisarinna Elisabet kuitenkin irtisanoi muutaman kuukauden kuluttua. Kesäkuussa 1742 Venäjän joukot hyökkäsivät rajan yli ja etenivät rantatietä kohti Haminaa, jossa ruotsalaisten pääjoukot odottivat hyvissä asemissa.

Armeijan etuvartioasema oli sijoitettu ja hyvin valmisteltu Mäntlahden kylän itäpuolelle. Vartioaseman joukkona oli 2000 miehen osasto, jonka majoitustilat olivat Mäntlahden kylässä.

Aseman etupuolinen rinne oli saatettu vaikeakulkuiseksi kaatamalla rinteen puut kulkua haittaamaan ja antamaan ampumatilaa puolustajien tykeille. Siitä nimi Mäntlahden murros. Muutkin esterakennelmat olivat ajan tavan mukaan vaikuttavia.

Venäläiset olivat Mäntlahtea lähestyessään saaneet tiedustelutietona selville edessäolevan murroksen korkean tason ja lähestyivät varovasti vihollisen varustuksia.

Hämmästys olikin sitten suuri, kun havaittiin etuvartioaseman olevan tyhjänä, sillä ruotsalaiset olivat luopuneet asemistaan laukaustakaan ampumatta.

Haminassa venäläisiä odotti palava kaupunki, josta ruotsalaiset joukot olivat myös poistuneet taistelutta.

Näiden tapahtumien muistoksi on Mäntlahden kylä päättänyt pystyttää muistomerkin, joka seisoo Museotien varrella ruotsalaisten etuvartioaseman paikalla. Valitun murrostyöryhmän suunnitteleman patsaan paikka on varmistettu laajalla maastotutkimuksella.

Muistomerkkiin kiinnitetty laatta kertoo paikan historiasta ja sitä havainnollistaa Pekka Tsernovin toteuttama laattapiirros.

Muistomerkin virallinen paljastustilaisuus pidetään 2.7. klo 13 ja sen jatkoksi klo 14 on kansalaisjuhla seuratalo Toivolassa.