Rattijuoppoja pelätään Suomen liikenteessä enemmän kuin mitään muuta. Myös vaarallisesti ohittelevat kiireiset kuljettajat suututtavat. Nämä asiat selviävät Liikenneturvan julkaisemasta tutkimuksesta, jossa suomalaisilta kyseltiin pelkojen ja ärsytysten aiheuttajista liikenteessämme.

Tutkimuksen tulokset eivät hämmästytä. Humalainen kuljettaja on aina moninkertainen riski liikenteessä: hän on riski itselleen ja autonsa matkustajille mutta hän on riski myös muulle liikenteelle. Humalaisen kuljettajan riskejä voi jokainen pienentää estämällä kuljettajaa nousemaan autoon. Kannattaa myös tarkkailla, millaisen kuljettajan autoon nousee.

Liikenteen ongelmakohdista myös liikenneraivo on usein julkisuudessa. Rattiraivoajia ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan juurikaan pelätä, heitä syntyy liikenteen muista tilanteista, kuten liian hitaasti ajavista muista autoista, kiilaajista ja riskiohittajista.

Rattijuoppojen ohella Liikenneturvan pelkotilastossa kärkipaikoille sijoittuvat vaaralliset ohittajat, syksyn pimeillä ilman heijastinta kulkevat jalankulkijat sekä myös hirvet.

Ärsytystilaston kärjessä ovat vaaralliset, kohtuuttomia riskejä ottavat ohittajat. Vaarallisiin ohituksiin liittyy useimmiten myös kaahaamista ja piittaamattomuutta liikennesäännöistä. Takapuskurissa roikkuvat naapurit saavat myös veren kiehumaan vallankin silloin, kun roikkuja vihdoin ohittaa ja jää eteen jarruttamaan liikennettä.

Kaupunkiliikenteessä ärsytyskynnyksen ylittävät myös mopopojat, joiden mielestä mopoilu on parasta keskikaupungilla kauppatorin ympärillä. Suurinta huvia tuottaa keuliminen, joka myös aiheuttaa muissa kansalaisissa piinallista ärsytystä.

Maltti on valttia kesäliikenteessäkin. Jos tuntee kierroksien nousevan korviensa välissä, auto kannattaa pysäyttää ja antaa ärsytystekijöiden mennä menojaan.