Muutama vuosi sitten perustettu MeriHamina ry on jatkanut viime vuonna aloittamaansa hanketta Pappilansalmien ennallistamiseksi ja perkaamiseksi kaisloista. Tänä kesänä painopiste on kolmannen salmen eli eteläisimmän salmen kaislanniitossa.

– Talkoopäivinä kaislanniittokoneelle on tullut runsaasti ajotunteja. Talkooporukka on vastannut niitetyn kaislamassan ajamisesta rantaan ja nostamisesta kuiville, kertoo MeriHamina ry:n puheenjohtaja Pertti Toikka.

Kaislaa onkin rannoilla komeina kasoina odottamassa jatkokuljetusta, kunnes ne siirretään Melttiin läjitysalueelle maatumaan.

– Tarkoituksemme oli, että kaislat voitaisiin kärrätä Virolahdelle bioenergialaitokseen. Laitoksen vastaanottokyky on äärirajoilla ja se tie on ainakin toistaiseksi tukossa meiltä.

Haminassa on laskettu kaupungin jätevedet mereen vielä 1950-luvulla. Teollisuuslaitoksista suurin jätevesikuormittaja on ollut aivan kaupungin keskustassa sijainnut meijeri.

Jätevesien tuomien ravinteiden vuoksi merialueet rannan tuntumassa ovat rehevöityneet ja mataloituneet, eikä rehevöityminen loppunut jätevesikuormituksen loputtua. Osuutensa siihen ovat tuoneet maatalouden valumajätteet.

MeriHamina ry on hahmottanut 15–20 vuoden ohjelman lähivesien pelastamiseksi.

– Olemme teettäneet saamillamme avustuseuroilla lähirantojen luontoselvitykset sedimenttinäytteineen. Meillä on myös laadittuna suunnitelma hankkeen tekniseksi toteuttamiseksi, sanoo puheenjohtaja Toikka.

– Hankkeen kokonaissuunnitelman tekemiseksi olemme saaneet Etelä-Kymen Säästöpankkisäätiöltä merkittävän apurahan.

MeriHaminan hankkeet kohdistuvat Haminan yhteisten vesialueiden pelastamiseksi. Jokainen rannanomistaja saa tehdä omalle rannalleen mitä lystää. Omaa rantaa ei kuitenkaan välttämättä 10–20 vuoden kuluttua ole, jollei rehevöitymiseen puututa tehokkaasti.

Rehevöityminen on kasvattanut merenlahtien pohjaan kasvustoa, jonka leviäminen jatkuu. Ruovikot leviävät rannoilla, eikä yhden kesän niitoilla pelasteta vielä mitään.

Vesialueella ilmenee jo hajuhaittoja, joka on merkki pohjan kasvuston mätänemisestä. Kalat katoavat vesistä, samoin vesilinnut.

Pappilansaarten salmet ovat pikaisimman avun tarpeessa. Purholmanselkä eli entinen Kantolahti odottaa vuoroaan seuraavana, eivätkä Kotisaaren ja Savilahden vedetkään ole turvassa.

– Tarvitsemme mittavaan hankkeeseen tuen myös haminalaisilta, sillä hankkeen onnistuminen vaatii tuhansia talkootyötunteja, painottaa MeriHamina ry:n puheenjohtaja Pertti Toikka.