Reimarin erikoisnumero on ilmestynyt 30.12.2024 poikkeuksellisesti vain verkossa. Jakelupäivien osuttua arkipyhään paperilehden jakelua ei ollut saatavilla. Käy lukemassa erikoisnumero, mukana lukijoiden vuoden 2024 kohokohtia!

Lääkäriksi voi valmistua myös ulkomailta

Valmistumisjuhlan jälkeen ikuistettiin tunnelmia Tarton Raatihuoneen edessä, jossa opiskelijakaupungin luonnetta kuvaavasti on Suutelevien opiskelijoiden eli Suudlevad tudengid -suihkulähde.

Lääkärin ammatti on monen suomalaisnuoren haavelistalla kaikkein korkeimmalla. Niinpä kynnys lääketieteellisiin tiedekuntiin on tavattoman korkea.

Moni suomalaislääkäri on löytänyt koulutuspaikan Tarton yliopistosta Virosta. Vuosikurssin Tartossa aloittavista 170 lääkäriopiskelijasta 20 – 25 on perinteisesti suomalaisia. Kun opinnot kestävät kuusi vuotta, tulevia suomalaisia lääkäreitä on Tarton yliopistossa joka hetki satakunta.

Joona Karkimo ja hänen mielitiettynsä Noora Lahdentausta ovat Tartosta juuri valmistuneita lääkäreitä. Vaikka vuosien opiskelurupeama olikin työläs, molemmat ovat sitä mieltä, että keikka kannatti.

Joona, 26, on Haminan lukion kasvatti.

– Lääketieteen opintoja suositteli jo lukion opo Jukka Raimas. Kolmasti pyrin Kuopion yliopistoon, mutta Tarttoon sitten päädyin, kertoo Joona.

Ikaalisista kotoisin oleva Noora ei hakenut opiskelupaikka lainkaan Suomen yliopistoista. Vuoden sairaanhoitajan opinnot pohjalla hän lähetti hakemuksensa suoraan Tarttoon.

– Lääkäri on aina ollut haaveammattini. Tartto oli mielessä jo aikaisemmin opiskellessani omatoimisesti myös viron kieltä, paljastaa Noora.

Kuri ja opetustyyli Tarton yliopistossa on saksalaisen tiukkaa.

– Vanhempi professorikunta on tiukkaa ja suorapuheista, nuoremmat jo joustavampia. Inhimillistäkin väkeä proffakunnassa on, läpimenneistä tenteistä tuli joskus jopa kiitosta, kertoo Noora.

– Stressinsietoa, sitä on nyt tullut opittua viisi vuotta!

Tarton yliopistosta valmistuvan lääkärin nimike on laillistettu lääkäri. Koulutus on EU:n standardien mukaista eli tutkinto pätevöittää ilman lisätenttejä oitis työskentelemään niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa.

Koulutuksella on hintansa. Tarton yliopistossa lukukausimaksu oli Joonalle ja Nooralle 7 400 euroa/vuosi, nyt taksa on 11 000 euroa/vuosi. Joonan ja Nooran aloittaessa kaksi ensimmäistä vuotta opiskeltiin vironkielellä ja vaihdettiin senjälkeen englantiin, nykyisin koko opetus tapahtuu englanniksi.

– Kolmannelle vuodelle voi hakea valtion maksamaa opiskelupaikkaa, jolloin lukukausimaksua ei ole, valistaa Joona.

Kela maksaa suomalaisille opiskelijoille opintotukea, valtiontukemaa opintolainaa saa ulkomailla korotetusti 700 euroa/kk.

– Uskon, että Suomessa opiskeleminen on stressittömämpää, mutta jos kiinnostaa, Tartto-vaihtoehtoon kannatta tarttua, vinkkaa Noora.

Joona ja Noora ovat keväästä lähtien työskennelleet lähinnä terveyskeskuksissa eri puolilla Suomea, myös Haminassa. Erikoistumisen aika on edessä joskus.

– Tietääkseni kaikki Tartosta valmistuvat tulevat Suomeen erikoistumaan. Kun erikoistuvalle maksetaan Virossa palkkaa  noin 1 800 euroa, Suomessa palkka tuplaantuu. Ehkä on parempi, että jätämme erikoistumispaikat Virossa virolaisille, arvioi Noora.

– Kirurgia kiinnostaa, mutta koulutusaika on pitkä. Ehkäpä suuntaan akuuttilääketieteen puolelle, pohtii Joona.

Lue lisää aiheesta:

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli

Lue myös