Haminan talousalueen uutislehti

Euroopassa kuohuu

Eurooppaa pidetään vakaimpana maanosana. Tämä on hassua, kun muun muassa molemmat 1900-lukujen maailmansodat alkoivat juuri Euroopasta. Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa eli kylmän sodan aikaa. Itäisen Euroopan maat olivat pakosta tai omasta halustaan kommunistisen Neuvostoliiton lieassa. Läntisen Euroopan maat taasen ryhmittyivät muutamaa puolueettomana itseään pitävää lukuun ottamatta NATO:oon. Euroopan koko kuva kulminoitui jaetun Saksan ympärille. Rauhanomaisuudesta ei voinut puhua. Jo käsite ”rautaesirippu”, jolla blokkien välistä rajaa kuvattiin, kertoi sen.

Neuvostoliitto hajosi 1980-luvun lopussa omaan mahdottomuuteensa. Maan talous oli romahduksen partaalla. Samanaikaisesti Neuvostoliiton valtaamissa maissa heräsi voimakas itsenäistymisen halu. Sittemmin Viron presidentiksi valittu Lennart Meri ennakoi jo 1980-luvulla Neuvostoliiton olevan ”kuoleva dinosaurus”.

Neuvostoliiton ikeestä vapautuneet valtiot siirtyivät 2000-luvulla Euroopan Unionin turvaverkon piiriin. Lähes kaikki liittyivät myös Natoon. Tätä ennen vuonna 1995 Unioniin olivat liittyneet myös aiemmin puolueettomaksi itsensä määritelleet Itävalta, Ruotsi ja Suomi. EU:n tavoitteena on vahvistaa jäsenmaidensa yhteistä vaikutusvaltaa kansainvälisen kaupan piirissä ja myös poliittisesti.

Unionin sisällä noudatetaan ihmisten, tavaroiden ja rahan vapaan liikkumisen periaatetta. Jäsenmaiden lainsäädäntöä on harmonisoitu. On myös ryhdytty puhumaan EU:n yhteisestä puolustuksesta. EU ei ole liittovaltio. Se on kuitenkin tiiviimpi yhteisö, mitä esimerkiksi YK. Ainekset Euroopan ja sen jäsenmaiden vakaaseen sekä rauhanomaiseen kehitykseen ovat olleet mitä parhaat.

Päivän uutiset kertovat kuitenkin ihan toista. Juuri nyt Euroopassa kuohuu. Bruttokansantuotteen perusteella EU:n toiseksi merkittävin valtio Iso-Britannia on eroamassa Unionista. Skotlanti taas pohtii eroa Britanniasta, valtiollista itsenäisyyttä ja mahdollisuutta jatkaa EU:n jäsenenä.

Espanjan vauraimmassa osassa Kataloniassa lienee itsenäisyysjulistus jo kirjoitettu, vaikkakaan ei julkaistu. Espanjan hallituksen ja katalaanien keskusteluyhteys tuntuu olevan lähes katkennut. Tilanne muistuttaa ruutitynnyriä. Näyttää siltä, että molemmat osapuolet tarjoavat monimutkaiseen kysymykseen aivan liian yksinkertaista ratkaisua. Katalonian tilanteen kehitystä seurataan tarkasti Skotlannin ohella ainakin Espanjan Baskimaassa ja Italian Lombardiassa.

Kuohuntaa ja hämmennystä aiheuttaa myös EU-maihin suuntautuva turvapaikanhakijoiden kasvava virta. Vuonna 2010 turvapaikkaa EU-maista haki noin 200 000 henkilöä. Viisi vuotta myöhemmin määrä oli peräti 1,3 miljoonaa. Turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä ja turvapaikkapäätöksiä koskevien EU:n yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ei näytä onnistuvan, mikä on lisännyt silminnähden jännitteitä jäsenmaiden välille.

Ongelmaksi on muodostunut myös Turkki, joka on pakolaisvirtojen kannalta lähes portinvartijan asemassa. Turkki on odottanut pitkään kutsua EU:n jäsenyysneuvotteluihin. Turkin nykyisen johdon itsevaltaiset otteet ja kansalaisten perusoikeuksien polkeminen ovat sulkeneet EU-jäsenyyden ovet ainakin toistaiseksi.

Turvapaikanhakijoiden virta ei ole kuitenkaan syy ongelmille, vaan seuraus. Varsinaiset syyt löytyvät pakolaisten lähtömaista, pääasiassa Lähi-Idästä. Siksi kansainvälisen yhteisön tulisi kovasti lisätä toimia näiden kriisien selvittämiseksi. Menneinä vuosina aktiivisen roolin ottanut YK tuntuu nyt täysin hampaattomalta.

Kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamisella on iso arvo EU:ssa. Siksi olen hyvin huolestunut joidenkin EU-maiden hallitusten toimista sanan- ja lehdistönvapauden rajoittamiseksi tai puuttumisesta riippumattoman oikeuslaitoksen tuomarinimityksiin. Näissä yhteyksissä on useimmiten viitattu Unkarin, Puolan ja Tsekin suuntaan. Perusoikeuksiin puuttuminen on herkkä asia eikä sellaista voi seurata vain katseella. Jo nyt EU on puuttunut mm. Unkarin hallituksen ratkaisuihin.

On valitettavaa, että joudutaan toimimaan poliisina ja tuomarina maiden sisäisissä asioissa. Joskus se on kuitenkin välttämätöntä. Olisi ollut 1930-luvullakin.

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus

Previous slide
Next slide