Haminan talousalueen uutislehti

Kesäajalla on puolensa

Suomi lienee toipunut normaaliin eli talviaikaan siirtymisestä ja kellojen siirtämisestä tunnilla kesää kohti. Tämän johtopäätöksen voi tehdä, kun napina kellojensiirtelystä on hiipunut.

Kun 29.10. siirryttiin talviaikaan, kelloja siirrettiin tunnilla taaksepäin. Tuolloin yösydännä saatoimme elää jo kerran eletyn tunnin uudelleen. Keväällä tuo riemu meiltä napataan takaisin, kun kokonainen tunti jää elämättä rukattaessa kelloja eteenpäin.

Vaikka kellojen siirtelyä kesäajan ja normaalin ajan välillä kritisoidaan kansanedustajiamme myöten, päätösvaltaa Suomella ei asiassa ole. Kesäaika-ajattelu on  nimittäin EU:n direktiiviin jo vuonna 2001 kirjattu päätös, josta valtio ei yksipuolisesti voi livetä. Suomi oli yhtenä EU-maana päättämässä direktiivistä.

Kesäaikajärjestelyn perimmäisenä tarkoituksena oli saada kevään ja kesän valoisa aika paremmin vastaamaan ihmisten normaalia valveillaoloaikaa sekä työaikoja niin kouluissa kuin työpaikoillakin. Kun keväällä kelloja siirrettiin tunnilla eteenpäin, auringon nousuaika 4.30 loikkasikin 5.30:een. Samalla illan auringonlasku klo 20 siirtyikin tunnilla eteenpäin eli käytännössä päivä piteni.

Käytännön esimerkin voi taivuttaa elokuun puolivälistäkin: kesäajan auringonnousu tapahtui 05.23 ja lasku 21.07. Jos olisimme eläneet virallista eli talviaikaa, aurinko olisi noussut tuntia aikaisemmin ja laskenut oitis klo 20:n jälkeen.

Virallinen aika antaisi tarpeettomia valoisia tunteja aamuun, mutta illat pimenisivät nopeammin.

Haminassa pelataan ensi suvena superpesistä. Ei elokuun puolivälissä pelattaisi klo 18 alkavia pelejä ilman kesäaikaa, sillä usein jopa kaksi ja puolituntiset pelit päättyisivät vasta pimeän jo laskeuduttua.

Kannatan lämpimästi nykyistä käytäntöä. Valoisien iltojen iloksi.

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus