Valokuitu on valloittanut Kannusjärven, mutta kuidun pitää valloittaa myös Metsäkylä. Ilman valokuitua ensi syksynä alkavaksi kaavailtu Metsäkylän ja Kannusjärven koulujen teknologiavälitteinen opiskelukokeilu ei käynnisty.

Metsäkylän koulussa järjestetty kyläilta sai väkeä liikkeelle, mutta vähänlaisesti kun ottaa huomioon, että kylässä on yli 200 vakinaista asuntoa.

Kymijoen Kyläkuidun vetämä hanke on kompuroinut Metsäkylässä ilman omaa syytään. Muutaman vuoden takainen vesiosuuskunnan perustaminen toi yllätyslaskun osuuskuntaan liittyneille. Kun vesiasiat luvattiin kuntoon 7 000 euron hinnalla, lukuisten peruutusten takia tilaajamäärä hupeni ja hinta nousikin yli tuplaksi.

Kyläläisille puhunut Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen painotti kuidun tärkeyttä kylän kehittymiselle:

– Näitä mahdollisuuksia ei vain tarjota tälläkään kylällä vuosiin. Kymijoen Kyläkuitu –osuuskunta on vakaa ja luotettava toimija, jonka hintalupaus on pitänyt eurolleen kaikilla muillakin osuuskunnan operoimilla alueilla, painotti Muhonen.

Haminan ICT-päällikkö Jouni Ristola kertoi Haminan selvitelleen jo aiemmin erilaisia vaihtoehtoja, joilla saataisiin kunnolliset tietoliikenneyhteydet alueelle. Digitalisoitujen palveluiden kehittymisen myötä Ristola piti kiinteiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista tärkeänä ja Kyläkuidun tarjoama kuituyhteys on aiemmin selvitettyihin vaihtoehtoihin nähden kustannuksiltaan järkevällä tasolla.

Kymijoen Kyläkuidun toimitusjohtaja Jarno Laitinen muistutti, että kuitu tarjoaa merkittävästi langattomia vaihtoehtoja  laajemmat mahdollisuudet huomispäivälle.

– Tulevaisuuden 5G tarvitsee valokuitua, langaton ei vain riitä. Tämän päivän datasta 90 % on syntynyt viimeisen kahden vuoden aikana ja vauhti vain kasvaa. Kuitu pystyy välittämään kasvavankin datamäärän vuosikymmeniksi, sanoi Laitinen.

Metsäkylän väestä kyläkuidun auvoisuuden kyseenalaisti selkeimmin kyläläisistä Vesa Kuukka, jolla on kuitenkin pöydällään jo liittymissopimuskin, vain allekirjoitus puuttuu.

– Mikä on se lopullinen datan tarvitsema nopeus, jonka kotitalous tarvitsee? Metsäkylässä kuidun merkitys on kiistaton jo teknologiavälitteisen koulunkäynnin aloittamiselle, sanoi Kuukka tunnustaen, että on kaikesta huolimatta kuitenkin luottavainen kuidun tuloon myös Metsäkylään.

– Haminan kaupungin rooli hankkeemme tukijana on positiivinen juttu!

Metsäkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maija Uusoksa aisti kyläillan annin positiivisena:

– Tuskin Metsäkylässäkään kukaan on kehitystä vastaan. Jo pelkästään koulun tulevaisuuden puolesta tässä ollaan valokuitua kannattamassa, puntaroi Uusoksa, joka on yksi vesiosuuskunnan haverissa yli 7 000 euron lisälaskun saaneita.

Kannusjärvellä kyläkuidun menestystä vahvasti vauhdittanut Juha Toikka istui myös Metsäkylän kyläillassa.

– Ilmapiiri on täällä erilainen Kannusjärveen verrattuna. Kun meillä Kannusjärvellä kyläläiset pelasivat oitis samaan maaliin hankkeen tunnustelun käynnistyttyä, täällä tuntuu olevan liikaa riitasointuja, ihmetteli Toikka.

– Valokuituhankkeen myötä Kannusjärvellä on yhteisöllisyys lisääntynyt ja kylällä on herätty digiaikaan, kertoi Toikka.

Kymijoen Kyläkuidun Kannusjärvi – Metsäkylä alueen projektivastaava  Aulikki Kylliäinen arveli, että keskustelu on aina paikallaan.

– Sillä tavalla saadaan levitettyä hankkeestamme oikeaa tietoa kylään. Noita langattomien vaihtoehtojen peräänhuutajia on ollut aina kaikissa tilaisuuksissamme, sanoi Kylliäinen.

Epäonni vesiosuuskunnan puolella heijastuu Kylliäisen mukaan yllättävästi myös kyläkuidun puolelle:

– Metsäkylässä on yli 200 vakituista asuntoa, joista 42 liittyi vesiosuuskuntaan. Nyt on epäröinti laajentunut myös vesiosuuskunnasta poisjääneiden keskuuteen, ihmetteli Kylliäinen.

Metsäkylässä valokuituverkon rakentaminen ajoittuu ensi kesälle, mutta vain jos liittyjiä saadaan riittävästi. Kymijoen Kyläkuidulla oli torstaina 20 sitoutunutta tilausta Metsäkylästä. Käynnistyäkseen hanke tarvitsee kuitenkin noin 70 tilausta. Aikaa on marraskuun loppuun.

Talvi ja kevät tarvitaan verkoston suunnitteluun ja rakentamisen luvitukseen, jotta rakentaminen voidaan tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti.