Nuorten hyvinvointiseminaari sai Wanhan Työskin saliin kiitettävästi myös päättäjiä.

YK:n lapsenoikeuksien päivänä pidetty nuorten hyvinvointiseminaari veti Wanhan Työskin salin lähes täyteen päättäjiä, virkamiehiä ja sidosryhmiä pohtimaan yhdessä haminalaisten nuorten hyvinvointia. Seminaari oli osa seudullista nuorisotyön hanketta, jossa vahvistetaan nuorten osallisuutta. Seminaari järjestettiin Haminan nuorisopalveluiden ja Haminan nuorisovaltuuston yhteistyöllä ja pääroolissa toimivat nuoret.

Seminaarin avannut kaupunginjohtaja Hannu Muhonen summasi puheessaan yhteen sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntiin jäävän hyvinvointivastuun uudelleen organisoinnista.

– Yhteisöllisyyden merkitys tulee kasvamaan, kunta ei yksin pysty hoitamaan kaikkia tehtäviä, kolmannen sektorin merkitys tulee korostumaan. Tulevaisuudessa vastuu nuorten hyvinvoinnista tulee nähdä kokonaisvaltaisena ja yhteisöllisenä toimintana, arvioi Muhonen.

Alustuksen valtakunnallisen nuorisotyön haasteisiin ja tavoitteisiin seminaarissa kävi antamassa Kanuuna-verkoston koordinaattorina työskentelevä Suvi Lappalainen. Kanuuna-verkosto on Suomen 27 suurimman kunnan nuorisotoimien kehittämisverkosto, joka on toiminut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuodesta 2007.

Lappalaisen mukaan valtakunnan tasolta katsottuna nuorisotyössä satsataan entistä enemmän kouluissa tehtävään nuorisotyöhön. Nuorisotyö on mukana kauppakeskuksissa ja pienilläkin resursoinneilla saadaan isoja asioita aikaiseksi.

Soteuudistukseen liittyen Lappalainen toi esille, että nuorisotyö kannattaa pitää mukana lapsi- ja perhepalveluiden suunnittelutyössä, koska nuorisotyöntekijät ovat osallisuuden asiantuntijoita.

– Haminassa saadaan todella paljon aikaan varsin pienillä resursseilla valtakunnan tasoon verrattuna, mutta vaarana on organisaation haavoittuvuus, kun tekijöitä on vähän, luonnehti Lappalainen.

Seminaarin tavoitteena oli tuottaa osallistujien yhteistyöllä nuorten hyvinvoinnin toimenpideohjelma. Aihetta lähestyttiin seudullisen hankkeen kautta keväällä 2017 toteutettujen nuorisokyselyjen tuloksin. Kysely tehtiin kaikille seutukunnan yhdeksännen luokan oppilaille ja satunnaisotannalla lukion ja ammattioppilaitoksen ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoille.

Haminasta kyselyyn vastasi 240 nuorta. Nuorisovaltuutetut olivat analysoineet kyselyn tulokset ja tehneet niiden perusteella nostot, joiden ympärille he olivat valmistelleet omat alustuksensa.

Ensimmäisessä nostossa käsiteltiin nuorten vapaa-aikaa. Kyselyn tulosten perusteella vapaa-aika on nuorille tärkeää, mutta Haminassa koetaan, että vapaa-ajan viettoon liittyy monia haasteita. Nuorille ei ole kokoontumispaikkoja, jotka olisivat auki iltaisin ja viikonloppuisin klo 21 jälkeen. Nuorisotilojen aukioloajat ovat riittämättömiä, kun ne ovat auki vain kahtena iltana viikossa. Esteettömiä nuorisotiloja ei ole. Mopotalli ja kiihdytyssuora, graffitiseinä ja taidepainotteiset harrastusmahdollisuudet olivat toivottuja.

Erilaisiin vähemmistöihin kuuluville nuorille ei koeta olevan riittävästi kokoontumispaikkoja tai suvaitsevaisuutta. Nuoret toivat esille, että Haminassa ei ole tilaa erilaisuudelle esim. homona eläminen Haminassa voi olla haastavaa.

Toisessa nostossa käsiteltiin turvallisuutta. Yhteenvetona kyselyn tuloksista voidaan todeta, että pääsääntöisesti Hamina koetaan turvallisena kaupunkina, mutta erilaiset turvattomuustekijät, joita nuoret toivat esille, olivat varsin rankkoja. Hamina koetaan huumekaupunkina, väkivaltaisena kaupunkina ja kaupunkina, jossa on paljon päihde- ja mielenterveysongelmia. Lisäksi liikenneturvallisuudessa koettiin olevan paljon puutteita.

Kolmas nosto käsitteli Haminan imagoa. Nuoret kokevat, että imagoon vaikuttaa valtava määrä vetovoimaa lisääviä tai heikentäviä asioita. Esimerkiksi luonto ja luonnonläheisyys koettiin tärkeäksi ja imagoon positiivisesti vaikuttavaksi tekijäksi, kun taas korkeakoulutuspaikkojen ja työpaikkojen vähäisyys koettiin imagoa heikentävänä tekijänä.

Haminaa ei koeta nuorekkaana kaupunkina ja muihin seutukunnan kuntiin poiketen haminalaiset nuoret eivät ajattele asuvansa kymmenen vuoden kuluttua Haminassa. Hamina koettiin vanhojen ihmisten paratiisiksi, ei niinkään nuorten näköiseksi ja oloiseksi kaupungiksi.

Viimeinen nosto käsitteli nuorten vaikuttamismahdollisuuksia Haminassa. Nuoret tuntevat varsin hyvin nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien hallitukset vaikuttamisen väylinä. Lisäksi nuoret kokevat, että joissain asioissa aikuiset kuulevat heidän mielipiteitään, mutta eivät kaikissa asioissa.

Nuoret kokivat nuorisovaltuuston, suoran yhteydenoton päättäjiin ja erilaiset adressit ja kampanjat hyviksi vaikuttamisen väyliksi. Päättäjät tosin koettiin varsin etäisiksi. Osa nuorista ei tiennyt vaikuttamisväylistä juuri mitään.

Työryhmistä nousi toimenpide-ehdotuksina mm. nuorten mopotallin perustaminen, graffitiseinän perustaminen skeittipuiston yhteyteen, katutaide sekä liikenneturvallisuuden lisääminen koulujen kautta. Nuorten yökahvilatoiminnan käynnistäminen, nuorisotilojen aukioloaikojen lisääminen sekä nuorten ottaminen mukaan asioiden valmisteluun pyytämällä nuorisovaltuustolta lausuntoja valmisteilla oleviin asioihin koettiin myös tärkeiksi asioiksi.

Vapaaehtoisten jalkautuminen nuorten pariin, päihdebussit, liikenneturvallisuuden lisääminen hidasteilla, poliisin näkyvyyden lisääminen, ilmaiset toripaikat nuorisoyhdistyksille ja nuorten kesätyöllistämisen lisääminen paikallisia yrityksiä tukemalla nousivat myös esiin toimenpide-ehdotuksina, jotka lähtevät nyt jatkotyöstöön nuorisovaltuustoon ja oppilaskunnan hallituksiin. Nuoret valitsevat toimenpide-ehdotusten joukosta käyttökelpoisimmat ja esittelevät ne nuorisovaltuuston edustajien toimesta kaupunginvaltuustossa, josta ne lähtevät jatkotyöstöön kaupunginhallitukseen ja valiokuntiin.

Toimenpiteiden seurantaseminaari pidetään joko keväällä tai syksyllä, riippuen toimenpide-ehdotusten valmistelun etenemisestä.