Haminan kaupungin johto vastaanotti Säätytalossa Helsingissä ulkovaltojen lahjoittaman suurlipun, joka liehuu Haminassa 28.5. ensi vuonna, jolloin Suomen lippu täyttää 100 vuotta.
Lipun luovuttaminen oli symbolinen, sillä lippusalon päässä aikanaan liehuva lippu on reilusti tenniskentän kokoinen. Säätytalon tilaisuuteen oli rakennettu lippu 100 senttiä korkeaan salkoon.
Säätytalon tilaisuudessa oli paikalla myös tilaisuuden isäntä ja kutsuja, pääministeri Juha Sipilä, Suomi 100-valtuuskunnan puheenjohtaja. Paikalla oli yli 20 maan suurlähetystöistä edustajat, jotka allekirjoituksellaan vahvistivat lahjakirjan. Suurlipun lahjoittajamaita oli kaikkiaan 31.
Haminan kaupungin puolesta puheen tilaisuudessa pitänyt kaupunginjohtaja Hannu Muhonen luonnehti tilaisuutta hienoksi päätökseksi maamme 100-vuotisjuhlallisuuksille.
– Tilaisuudessa saattoi aistia, että Haminan lippumaailma -hanke on nyt paitsi kansallinen niin myös kansainvälinen, sanoi Muhonen.
Myös Haminan lippumaailma –hankkeen isä Kimmo Kiljunen huokui tyytyväisyyttä:
– Hanke ei ole enää mitään kyläpuuhastelua van tämä on selkeästi kansallinen, koko Suomen hanke. Ulkovaltojen merkittävä mukanaolo hankkeessa on myös iso asia, arvioi Kiljunen.
Kaupungin johdosta paikalla olivat myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä. Läsnä oli myös kaupunginhallituksen edustajia.
Lahjoittajamaiden puolesta puheen piti Ruotsin suurlähettiläs Anders Ahnlid.
Tästä eteenpäin suurlippuhankkeen haasteet ovat teknillisiä. Kun salko on 100-metrinen, lipun koko tulee suhteuttaa salon pituuteen. Jos lippusalko on 10-metrinen, lipun kooksi on säädetty 1,66 x 2,72 metriä. Kun salko onkin 100-metrinen, lipun koko on valtava 16,6 x 27,2 metriä eli pinta-alaa lipulle tulee noin 450 m2.
Lippusalko rakennetaan puuelementeistä. Rakennuttajakonsultiksi on pestattu puurakentamisen osaaja A-insinöörit.
– Sibeliuskadun kentällä on pehmeät pohjat, joten perustukset on tehtävä paaluttamalla. Lippusalko on koottava kolmesta osasta, jolloin jokainen osa on 33-metrinen, valottaa Haminan kaupungininsinööri Matti Ruoti.
– Tyvestä lippusalon halkaisija on noin kaksi metriä. Puu on soveltuva materiaali, Euroopassa tehdään tuulivoimaloitten tornejakin puusta.
– Perustusten tekeminen, liimapuupalkkien tekeminen ja asentaminen sekä tekniikan rakentaminen salkoon ovat osa-alueita, jotka ilmeisimmin pilkotaan eri urakoihin. Itse lipun ompelemiseen ja huoltamiseen saattaisi parhaiten soveltua elinkaarimalli, arvioi Ruoti.
