Haminan talousalueen uutislehti

Torppaako digitaalisuus Haminan koulujen alasajot?

Haminassa virinnyt aloite teknologiavälitteisestä opettamiskokeilusta sai Kaspersaliin viitisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta. Aloitteen kokeilusta ovat tehneet Kannusjärven ja Metsäkylän koulujen vanhempainyhdistykset. Kaspersalissa aihetta valottivat opetustoimen ylitarkastaja Kari Lahtela Itä-Suomen aluehallintovirastosta sekä dosentti Jari Salminen Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Salminen on suorastaan alan pioneeri, sillä hän oli mukana vuosina 1992 – 1996 kokeilussa, jossa Kilpisjärven pikkukoulun luokka oli etäopetussuhteessa Viikin yläasteeseen Helsingissä. Lahtelalla on tausta opettajana ja rehtorina ja nykyisessä virassaan hän työskentelee pikkukoulujen lakkautuskierteen lopettamiseksi.

– 27 vuotta Suomessa on alasajettu kouluja, se on ollut surkeaa aikaa. Lakkauttamisrajana oli aluksi 17 oppilaan kouluissa, mutta nyt on lakkautettu jo 60 oppilaan koulukin, lakkautustahti on ollut pahimmillaan 100 koulua per vuosi. Meillä on nyt saman verran kouluja kuin oli 1905, vaikka silloin vasta puolet lapsista kävi koulua, paljasti Lahtela.

Kannusjärven ja Metsäkylän koulujen tulevaisuus on vähintäänkin utuinen, sillä koulujen oppilasmäärä on jäänyt jo kolmantena vuotena alle 40:n. Haminan kaupunginvaltuusto on päättänyt, että siinä kulkee koulujen lakkautusraja.

– Koulumme lakkauttaminen veisi oppilaat Husulan kouluun, jossa on todettu sisäilmaongelma. Teknologiavälitteisellä kokeilulla haemme vähintäänkin jatkoaikaa kouluillemme, Hamina voisi olla asiassa valtakunnallisesti edelläkävijä,  sanoi Taija Niemi Metsäkylän koulun vanhempainyhdistyksestä.

Teknologiavälitteisessä opetuksessa yksi opettaja opettaisi oppilaita videokuvayhteyden avulla molemmissa kouluissa. Silloin olisi mahdollisuus yhden opettajan vakanssin säästämiseen, opettajattomassa koulussa vastuu olisi tarjolla koulunkäyntiavustajalle.

Kaspersalin kuulijakunnassa kaupunginvaltuutettu Jaana Suikkanen (kok) tarttui opettajana kipakasti vastuukysymykseen:

– Vastuu opettamisesta kuuluu opettajalle, sitä vastuuta ei koulunkäyntiavustajalle voi sälyttää. Näin on sanonut OAJ:n lakimies.

Ylitarkastaja Lahtelalla oli tukenaan toinen lakimies ja toinen kanta:

– Vastuukysymystä ei tule tulkita noin ahtaasti sanoi Lahtela.

Dosentti Jari Salminen antoi sivustatukea:

– Jollei opetuksen vastuukysymystä voitaisi tulkita väljemmin, koulujen liikuntatunneilta loppuisi suunnistus, sillä tiukasti tulkiten lasta ei pitäisi päästää metsään ilman opettajan valvovaa silmää. Sama koskee esimerkiksi oppilaiden käyntejä kirjastossa ilman opettajan valvontaa, sanoi Salminen.

Salminen kertoi, että ilman Kilpisjärvi – Viikki etäopetuskokeilua Kilpisjärven yläkoulun kolme opiskelijaa olisi pakotettu Kittilän kouluun ja myös muuttamaan viikoiksi koulun lähelle.

– Uudella teknologialla on mahdollista hävittää etäisyydet. Valitettavasti digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet ovat meillä jääneet monelta osin hyödyntämättä, arvioi Salminen.

Ylitarkastaja Lahtela oli vakuuttunut, että pieniä ja isoja kouluja tarvitaan, sillä oppimistuloksista ei voi eroja löytää.

– Koulu on aina tehty oman lähialueensa lapsille. Kyyditseminen lakkautetuista kouluista on johtanut jopa esikoululaisilla 2,5 tunnin mittaisiin koulumatkoihin. Lapsiystävällisyyteen panostavaan kuntaan eivät moiset kuulu.

Kaspersalin yleisössä oli runsaasti myös Haminan kaupunginvaltuutettuja, jotka saapuivat kutsuttuina paikalle. Haminalla on vielä kevään aikana edessään palveluverkkoselvityksen päivittäminen.

Haminan lasten ja nuorten palveluiden valiokunta käsittelee teknologiavälitteistä opetuskokeilua helmikuun kokouksessaan.

Kuituliittymien määrä jäi tavoitteesta

Metsäkylässä ei päästy tavoitteeseen eli 70 sopimukseen valokuitutasoisen 100 Mbit/s liittymäsopimuksesta. Se olisi luonut vahvan pohjan Metsäkylän ja Kannusjärven koulujen teknologiapohjaiselle opetuskokeilulle.

– Määräaikaan mennessä teimme Metsäkylään 50 sopimusta. Teemme nyt kokonaisarvion tilanteesta ja ratkaisemme tammikuun loppuun mennessä jatkon, sanoo projektivastaava Aulikki Kylliäinen Kymijoen Kyläkuidusta, joka vastaa valokuituhankkeesta.

Metsäkylässä on kuitenkin muhimassa pöhinää kuituhankkeen ympärillä. Siitä kielivät viime viikolla syntyneet viisi sopimusta.

– Kyllä meillä on aito tahtotila viedä kuituhanke maaliin myös Metsäkylässä. Kuitu on satsaus tulevaisuuteen, teknologiavälitteinen opetuskokeilu on vain yksi osa sitä, arvioi Kylliäinen.

Lue lisää aiheesta:

Previous slide
Next slide

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli