Pankkipalvelut ovat kehittyneet Kymenlaaksossa suuntaan, joka ei kaikkia miellytä. Digitalisaatio valtaa alaa ja palvelua monista pankeista saa ainoastaan, jos varaa ajan virkailijalta.

Suurin myllerrys on käynyt suurimmassa pankissa eli Kymenlaakson osuuspankissa. Pankki aloitti kesäkuussa 2012, kun Kouvolan, Kotkan, Haminan, Virolahden ja Kymijoen osuuspankit päättivät yhdentyä maakunnalliseksi suurpankiksi. Suurpankin ulkopuolelle jäivät vain Miehikkälän ja Länsi-Kymin osuuspankit.

Suurpankille syntyi leveämmät hartiat ja tukena oli hulppea tase. Pankilla oli myös 11 konttoria eri puolilla maakuntaa.

Vuosien varrella konttoriverkostoa on tiivistetty. Viimeisin uutinen koski Virojoen, Karhulan ja Inkeroisten konttoreitten lakkauttamista. Jäljelle ovat jäämässä vain Haminan, Kotkan ja Kouvolan konttorit, pudotus 11 konttorin pankista on ollut melkoinen.

Pankin avajaiskahveja oli kuusi vuotta sitten nauttimassa 230 työntekijää. Nyt työntekijöitä on 153 ja irtisanomisuhka leijuu yt-neuvottelujen paineessa 29 pankkilaisella.

Kymenlaakson osuuspankki ei ole suinkaan ainoa konttoriverkostoaan tiivistänyt pankki. Pari vuotta sitten Nordea sulki Karhulan konttorinsa ja osuuspankin päädyttyä nyt samaan ratkaisuun tuloksena on se, ettei Karhulassa ole tulevaisuudessa enää lainkaan perinteistä pankkia. Viimeinen pankki lähtee myös Virolahdelta.

Onko osuuspankki unohtanut juurensa, joiden varaan pankki on rakentunut? Osuuspankki on aina tunnettu maaseudun pankkina, jonka juuret ovat tiiviisti maan mullassa. Nyt on digitalisaatio ja vankka voitontavoittelu ajanut noitten arvojen yli.