Ihmiskunta on tuottanut muovia 8,3 miljardia tonnia vuosina 1950-2015. Tuosta määrästä noin 80 % on yhä kaatopaikoilla ja merissä. Muovien pelätään aiheuttavan vähintään yhtä suuren globaalin ympäristöuhkan kuin ilmastonmuutos.

Kun muovituotteella ei ole enää käyttöä, se heitetään pois. Kun ylikansoitetuista maista usein puuttuu järjestelmällinen jätehuolto, tarpeeton muovi vain heitetään pois. Kun muovi ei hajoa luonnossa, sitä on pursuavilla kaatopaikoilla, joista muovijäte valuu sadevesien mukana meriin. Televisio välittää masentavia uutiskuvia saastuvista lomarannoista ja valtamerissä lilluvista jätelautoista.

Muoviroska on kaikkien merien uhka, myös omien meriemme Suomenlahden, Pohjanlahden ja Itämeren. Massiivisimpana uhka näkyy valtamerissä. Esimerkiksi Atlantilla lilluu Ranskaakin suuremman alueen peittävä muoviroskalautta, jonka sitovat yhteen tuhannet ja tuhannet mereen hylätyt kalastusverkot.

Kun muovijätteen poistamiseksi merestä ei ole keinoja, on kaikkien etu kierrätyksen ohella pyrkiä ennaltaehkäisemään muoviroskan syntyminen. Haaste on heitetty globaaleille hygieniatuotteiden valmistajille ja tekokuituvaateteollisuudelle. Haasteen on vastaanottanut myös kotkalaisyritys Kotkamills, joka valmistaa muovitonta pakkauskartonkia.

Kotkamillsinkin muoviton materiaali tulee ennen pitkää kertakäyttömukeihin, hygieniatuotteisiin ja muihin nestepakkauksiin. Kuluttajilla on voima vauhdittaa kehitystä valitsemalla kaupan hyllyiltä muovittomat pakkaustuotteet. Ottamalla kangaskassi ostoskassiksi kauppareissulle voi jokainen osaltaan rajoittaa muovinkäyttöään.