Toisen maailmansodan rauhanehtojen seurauksena Suomi menetti kokonaisia kaupunkeja, kyliä, kuntia, vesistöjä – ja majakkasaaria.
Viime sotien rauhanehtojen raaka seuraus oli, että Suomi menetti kokonaisia kaupunkeja, kyliä ja vesistöjä itänaapurillemme. Mukana meni myös useita majakkasaaria, joista kertoo Merikeskus Vellamossa avattu näyttely Menetetyt majakat.
Majakkasaarissa oli omanlaisensa elämäntapa, ne olivat tiiviitä pienoisyhdyskuntia eristyksissä muusta maailmasta. Saarilla oli jopa satojen vuosien perinteet, omat lakinsa ja tapansa. Napanuora katkesi kertaheitolla. Suomalaisille saarista jäi vain muistoja – ja paljon kuvia.
Sotatilanteessa majakkoja joutuivat tuhoamaan myös omat joukot. Esimerkiksi Pellingin saaren lähivesillä sijainnut Glosholmenin majakka, muumitalon esikuva, määrättiin räjäytettäväksi, jotta vastapuolen lentokoneet eivät pystyisi suunnistamaan sen avulla. Sota ehti loppua ennen tuhotyötä, mutta käskyä ei ehditty peruuttaa.
Glosholmenin saarelle rakennettiin pyöreä tiilimajakka vonna 1832, eikä kukaan osannut arvata, miten tutuksi tuon majakan piirteet vielä tulisivatkaan tulevien sukupolvien lapsille!
Merenpinnasta 39,3 metrin korkeuteen kohonneen majakan valo tuikki merille yhdeksän öljylampun ja kuperien heijastinpeilien voimin. Tätä lamppuryhmää liikutteli samanlainen kellokoneisto kuin aikansa kaappikelloissakin. Majakan valo syttyi ensimmäisen kerran 15. syyskuuta vuonna 1835. Melko pian kuitenkin todettiin, että majakka on liian kaukana väylästä, sitä on vaikea havaita ja kaiken lisäksi se oli syypää muutamaan haaksirikkoonkin. Siksi Glosholmenin majakka ehti tuikkia vain noin kolmekymmentä vuotta, kunnes uusi Söderskärin valomajakka valmistui vuonna 1862. Vuotta myöhemmin Glosholmenin majakan valo sammutettiin viimeisen kerran ja majakka sai toimia jatkossa tunnusmajakkana.
Majakka seisoi paikallaan vuosikymmeniä, kunnes talvisodan jälkeen välirauhan ensimmäisenä päivänä 14.3.1940 se tuhoutui. Hieman aiemmin oli annettu määräys siitä, että torni on räjäytettävä, jotta vihollisen pommikoneet eivät käyttäisi sitä kiintopisteenä.
Glosholmenin majakka jäi kuitenkin talteen satukirjojen sivujen väliin. Kirjailija Tove Janssonin perheellä oli mökki Pellingissä ja retket Glosholmenin saarelle kuuluivat perheen jokakesäisiin seikkailuihin. Jo lapsena Tove Jansson kävi majakan luona ja kiipesi sen jännittäviä portaita ylös torniin. Myöhemmin majakka toimi Tove Janssonin Muumi-kirjoista tutun Muumitalon esikuvana ja näin jokainen meistä tietää, millainen majakka Glosholmin saaren eteläkärjessä aikoinaan seisoi.
Majakoita on menetetty paljon aikaisemminkin. Suomen sodassa tuhottiin Utön vuonna 1753 rakennettu majakka. Krimin sodassa mellastus majakkasaarilla jatkui. Jokainen sota on jättänyt jälkensä majakoihimme.
Forum Marinumin tuottama Merikeskus Vellamon näyttely perustuu Johanna Pakolan ja Seppo Laurellin pari vuotta sitten julkaistuun tietokirjaan Menetetyt majakat. Monet menetetyt majakat ovat tuttuja ainakin niminä, kuten Suursaari, Hanhipaasi ja Ruuskeri. Osasta majakoista on jäljellä vain kivijalka, mutta osa on yhä olemassa.
