Alsace, saksalaisittain Elsass, tunnetaan hyvistä viineistään. Riesling lienee alueen tunnetuin rypälelaji. Historiasta kiinnostuneet tuntevat Alsace/Elsassin kuitenkin siitä, että sotajoukot ovat kulkeneet alueen yli vuosisatojen ajan aina silloin, kun sotia maanosassamme on käyty. Sotien seurauksena Alsace/Elsass on kuulunut vuoroin Saksalle ja vuoroin Ranskalle. Toisen maailmansodan jälkeen se on ollut osa Ranskaa.
Elämä ranskalaisten ja saksalaisten vaikutuspiirissä on synnyttänyt alueelle jopa oman elsassin murteen. Se pohjautuu saksan kieleen, mutta sisältää niin paljon ranskalaisvaikutteita, että perussaksalainen ei sitä ymmärrä. Vuoden 1945 jälkeen Alsacessa aloitettiin voimakas ranskalaistamisohjelma. Nyt alueen kaksikulttuurista historiaa on taas ryhdytty arvostamaan. Ranskankieliset katukyltitkin ovat saaneet rinnalleen elsassinkielisiä kylttejä.
Voi olla, että jotkut pitävät rinnastustani kaukaa haetulta. Toteanpa kuitenkin, että Haminan seutu on kuin Suomen Alsace/Elsass. Hamina sijaitsee idän ja lännen välissä. Raja on aina ollut lähellä, jommallakummalla puolen kaupunkia. Ennen itsenäistymistä kuuluttiin joko Ruotsiin tai Venäjään. Sotajoukot eivät ole kulkeneet seutukuntamme yli niin usein, mitä Alsacessa, mutta lukuisia kertoja kuitenkin.
Suuren Pohjan sodan aikana venäläisjoukot etenivät Ruotsiin kuuluneen Suomen läpi Pohjanmaalle asti. Uudenkaupungin rauhassa (v. 1721) raja vedettiin kuitenkin Virolahden tasalle, joten Hamina jäi Ruotsin puolelle. Parikymmentä vuotta myöhemmin nahisteltiin taas. Hattujen sodan päättänyt Turun rauha (v. 1743) siirsi rajan Virolahdelta Kymijoen Ahvenkosken haaraan.
Venäjälle siirtynyttä aluetta kutsuttiin Vanhaksi Suomeksi, jota erityisesti Venäjän keisarinna Katariina II pyrki voimakkaasti venäläistämään. Monia Ruotsinvallan aikaisia erioikeuksia poistettiin ja Venäjän hallinnon asemaa vahvistettiin.
Ruotsin kuningas Kustaa III päätti kuitenkin valloittaa Suuressa Pohjan sodassa ja Hattujen sodassa Venäjälle menetetyt alueet takaisin Ruotsille ja etenikin vuonna 1788 lähes Haminaan asti. Kenraali Kustaa Mauri Armfeltin johtama 1000 sotilaan joukko asettui Summan seudulle. Husulaan leiriytyi 4000 sotilaan joukko mukana myös itse kuningas Kustaa III. Ruotsalaisten ja venäläisten välillä käytiin pienimuotoisia taisteluja kahden vuoden ajan muun muassa Summassa, kunnes ruotsalaisupseerien kapinan seurauksena kuningas veti joukkonsa Kymijoen länsipuolelle. Tästä Summan kahakasta on juuri nyt tasan 230 vuotta.
Ruotsin ja Venäjän väliset kiistat Suomen alueesta päättyivät Suomen sotaan 1808-09. Haminan rauhassa 17.9.1809 koko Suomi siirtyi Venäjän hallintaan. Suomesta tuli suuriruhtinaskunta, jolle tsaari Aleksanteri I antoi sittemmin laajahkon autonomian. Suomen suuriruhtinaskunnan asiat esitteli tsaarille ministerivaltiosihteeri. Tätä korkeaa virkaa hoiti vuosina 1881-89 Summan kartanon omistaja, vapaaherra Theodor Bruun.
Ajatus tähän Haminan seudun historialliseen tarkasteluun syntyi, kun kävin äitini kanssa Hietakylän vanhalla hautausmaalla, josta löytyy myös Bruunien sukuhauta ja ministerivaltiosihteeri Theodor Bruunin näyttävä hautakivi. Samalla reissulla piipahdimme myös Pampyölissä sijaitsevalla ortodoksisella hautausmaalla. Näissä historiaa ja tarinoita täynnä olevissa paikoissa Haminan seudun asema itäisten ja läntisten kulttuurien välissä tulee hyvin konkreettisesti esille. Uskon, että tätä Haminan erityispiirrettä voisi käyttää nykyistä vieläkin enemmän hyväksi markkinoitaessa seutukuntaa matkailijoille. RUK:n puiston Suomen lipun tie kertoo hienolla tavalla Suomen vaiherikkaasta polusta itsenäiseksi kansakunnaksi. Hamina on ollut tässä kehityksessä aitiopaikalla.
