Haminan talousalueen uutislehti

Summalainen

Jos sukunimi on Suortti, se on juuriltaan todennäköisesti summalainen. Harva tulee ajatelleeksi, että ”Summalainen” on maan kuulu ja arvostettu brändi. Se on Summassa rakennettu, laadukas puuvene. Brändi on syntynyt Seppälöiden, Suorttien, Suurnäkkien ja Timperien veneveistämöillä. Brändin rakentajia on vuosikymmenien aikana ollut paljon. Valitettavasti uusia Summalaisia ei enää valmistu. Käytettyjen veneiden markkinoilla niitä kuitenkin edelleen liikkuu. Esimerkiksi nettivene.com-sivustolla on juuri nyt tarjolla yksitoista venettä, joita myydään”Summalaisena”. Joukossa on yksi isänikin veistämöltä vuonna 1974 valmistunut mahonkinen kaunotar.

Kirjoitan brändin tietoisesti isolla alkukirjaimella. Niin brändit kirjoitetaan – Fazer, Nokia, Marabou, Summalainen – isolla. En ihan heti saa mieleeni toista suomalaista kylää, jolla olisi vastaavanlainen, kylän nimeä kantava brändi.

Summa on rannikkokylä, joten veneellä on aina ollut tärkeä rooli liikkumisen, kalastamisen ja tavaran kuljettamisen kannalta. Vanhaan aikaan kylän joka talossa osattiin tehdä veneitä – ainakin omiin tarpeisiin.

Ammattimainen veneenrakentaminen alkoi Summassa 1800-luvun lopulla. Aluksi valmistettiin lähinnä lotjia, jaaloja sekä muita työ- ja kalastusveneitä. Polttomoottorin yleistyessä yksityiskäyttöön tarkoitettujen veneiden osuus kasvoi vauhdilla. Niin teki myös summalaisten veneveistämöiden määrä. Muutama veneentekijä päätti lähteä isolle kirkolle asti, Helsinkiin – lähemmäs potentiaalisia asiakkaita. Muun muassa Emil Suortti perusti veistämönsä vuonna 1911 aivan Helsingin ytimeen, Kauppatorin edustalla sijaitsevaan Valkosaareen. E. Suortin Veneveistämö – E. Suortti Båtvarv valmisti upeita, mahonkisia huviveneitä aina 1960-luvulle asti. Emil Suortti on muuten myös yksi Helsingin Venemessujen perustajista.

Summalaiset veneveistäjät eivät liiemmin markkinoineet veneitään. Yhteismarkkinointia tiedän tapahtuneen vain kerran 1970-luvulla venemessuille tuotetulla esitteellä. Ajateltiin kai, että kaunis, laadukkaasti viimeistelty ja kulkuominaisuuksiltaan onnistunut vene ja sen tyytyväinen omistaja olivat veistämölle parasta markkinointia. Kun vastavalmistunut vene laskettiin vesille ja koeajettiin, veneveistäjä tarkkaili erityisesti veneen kulkuasentoa ja käyttäytymistä merenkäynnissä. Jos tarvetta oli, muutokset rungon linjoihin tehtiin seuraavaan veneeseen. Sisustuksen osalta kukin vene tavattiin tehdä tilaajan tarpeiden ja jopa ”mittojen” mukaan.

Hyvin tärkeä osa summalaista venebrändiä oli kuitenkin työn ja käytettyjen raaka-aineiden laatu. Venepuut valittiin huolella. Oli sitten kyse kotimaisesta hongasta tai ulkomaisesta mahongista. Venelautoja säilytettiin pitkään samassa tilassa, missä rakentaminenkin tapahtui. Näin varmistettiin, että laudat olivat tasalaatuisia. Veneveistäjä laittoi jokaiseen valmistamaansa veneeseen palasen omaa sydäntään ja sieluaan. Kestihän yhden veneen valmistaminen viikkoja, joskus useita kuukausia.

Puuveneala on aina joutunut elämään ajassa ja markkinoiden ehdoilla. Uudet rakennusmateriaalit – muovi ja lasikuitu – muodostuivat puuveneille isoksi ja sittemmin ylivoimaiseksi osoittautuneiksi haastajiksi 1960-luvulla. Ne mahdollistivat myös veneiden sarjatuotannon. Summassakin jotkut veistämöt tekivät veneiden sisustuselementtejä sarjatyönä. Kokoaminen tapahtui kuitenkin aina venekohtaisesti käsityönä. Lasikuituveneet valtasivat nopeasti pienten moottoriveneiden markkinat. Summalaisten markkinaraoksi jäi isohkojen meriläismallisten ja tasaperäisten huviveneiden sekä vesibussien valmistaminen, kunnes niidenkin kysyntä hiipui.

Markkinoiden ohella alkoi alaa vaivata myös osaajien puute. Vuosikymmenien ajan veneen tekemisen taito oli siirtynyt mestareilta työn kautta oppipojille – yleensä isältä pojalle. 1990-luvulla asiaan haluttiin muutos, ja Haminaan saatiin perustettua toisen asteen koulutusta antava Puuveneopisto. Tarkoituksena oli varmistaa, että tarjolla olisi jatkossakin osaamista niin perinteisen veneen tekemiseen, puuveneiden kunnostamiseen kuin puun uusien käyttömuotojen hyödyntämiseenkin veneen valmistuksessa. Monia alan ammattilaisia syntyikin. Summalaisen venebrändin tulevaisuutta ei kuitenkaan kyetty varmistamaan ja koulutus lienee muutoinkin päättymässä.

Toivon kovasti, että summalaisen veneenrakentamisen tarina – tekijät, veistämöt, venemallit jne. – saataisiin tallennettua. Summalaisen veneen historia hakee käsityötaitojen maailmassa vertaistaan. Itse olen ylpeä summalaisuudestani. Summalaiset veneet ovat olennainen osa synnyinseutuni rikasta historiaa!

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus

Previous slide
Next slide