Haminan kaupungin nuoriso-ohjaaja Hanna-Kaisa Lähde on huolissaan pojista, jotka ovat yhä ilmeisemmin vakavassa syrjäytymisvaarassa. Suomen Nuorisotyön kattojärjestö – Allianssin vastikään palkitsema Lähde sanoo, että jokaisessa koululuokassa on useita poikia, jotka tyytyvät vetäytymään, ovat hiljaisia ja ehkä taiteellisiakin.
– Toisen asteen koulutusjärjestelmämme on pahasti hakoteillä, kun ammattikoulussa kädentaitoja opiskeleva nuorukainen joutuu oppiman ilman opettajan tukea. Opinnot jäävät usein kesken, kun motivaatio hupenee. Opinnot eivät etenekään toivotulla tavalla, sanoo Lähde.
– Nuorisotakuu ei vain toteudu, useiden tutkimusten mukaan peruskoulukaan ei ruoki poikien pärjäämistä. Pelkkä pojaksi syntyminen on Suomessa syrjäytymisriski, ongelma, johon maamme hallitus ei ole tarttunut riittävällä intensiteetillä.
Yli 20 vuotta nuorisotyötä tehnyt Lähde on kasvanut Konnunsuon vankilayhteisössä, jossa hänen isänsä työskenteli.
– Jo teinityttönä ihmettelin, miksi vankilassa on vain miehiä. Vankila valitettavasti on monen pahasti syrjäytyneen nuoren kohtalona ennen pitkää. 90 % Suomen vangeista onkin miehiä.
Työssään Haminassa Hanna-Kaisa Lähde tavoittelee osallisuutta ja sosiaalista vahvistamista. Hän on saanut kehitettyä Haminan nuorisovaltuustosta mallin maamme muille nuorisovaltuustoille. Olennaista on se, että nuoret kehittävät toimintaansa koko ajan mukana.
– Syrjäytymistä ei ehkäistä juhlapuheilla. Brasilialaisen Paulo Feiren sorrettujen pedagogiikan mukaan ihmisyys ja osallisuus vahvistuvat, kun ihminen kokee osallisuutta ja tulee kuulluksi.
Ja Haminassa nuoria kuullaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Nuvalaiset ovat opettaneet päättäjille ja virkakunnalle, mitä tarkoittaa kuntalain pykälä 26.
– Osallisuus ja sen kokeminen kiinnittää nuoren yhteiskuntaan ja ne eväät kantavat pitkälle, aina aikuisuuteen asti. Syrjäytymistä voi ehkäistä antamalla nuorille onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Sitä kautta karttuvat opit myös ongelmien ratkaisemiseen.
Hanna-Kaisa Lähde on kiitollinen Haminan kuntapoliitikoille siitä, että nuoret on otettu aidosti mukaan ratkomaan kaupungin asioita. Nuorisovaltuustolla on kaksi kiintiöpaikkaa kaupunginvaltuustossa ja paikat myös kaikissa valiokunnissa. Monissa maamme kunnissa Nuvaa ei oteta mukaan asioita valmisteleviin työryhmiin. Haminassa on toisin.
– Esimerkiksi valiokunnissa Nuvan edustajat haastetaan nuoria koskevissa asioissa asiantuntijoina. Noina hetkinä koen oikeasti onnistuneeni työssäni.
– Lähituntumasta ohjaava aikuinen on tärkeä juttu nuvalaisille. Ohjaajan on tiedettävä, miten asioita päätöksentekoelimissä hoidetaan, painottaa Lähde.
Ja Hanna-Kaisa Lähde tietääkin. Hän on vaikuttanut Joutsenon ja Imatran valtuustoissa. Takana on myös kolme kansanedustajaehdokkuutta ja tällä hetkellä hän istuu Kotkan kaupunginhallituksessa.
