Reimari on Haminan talousalueen uutislehti ja kaupungin ollessa kehittyvä, nuortuva ja vetovoimainen on lehden tietenkin noudatettava samaa linjaa. Siksi jo 11 vuotta sitten joutomiehenä aloittamani kolumnistiuran on nyt soittajavanhuksena päätyttävä.

Olen kuitenkin saanut vielä mahdollisuuden kiittää lukijoitani tästä ehkä joidenkin mielestä ylipitkästä kaudestani: KIITOS!

Mielenkiinnolla olen asioita tarkkaillut ja mielelläni huomioitani kirjannut niitä hieman kommentoidenkin, sekä joskus jopa tulevaa ennustellen. Poikkeuksena eräisiin kaupunkimme toimeenpanovaltaa käyttäviin henkilöihin verraten minut toki tapaa henkilökohtaisesti edelleen Haminassa asumassa ja asioimassa, sekä myös jopa kahviloissa istumassa, vaikka aiempaan kantaravintolaani sainkin juuri porttikiellon.

Muistellessani nyt kolumnistikauttani ovat mieltäni tietenkin erityisesti lämmittäneet arvostamieni kanssaeläjien antamat kiitokset kirjoituksistani ja nuo lämpimät tunteet säilyvät mielessäni. Juttu jatkunee livenä näin inhoamallani anglismilla ilmaisten.

Vuosien ja painomusteen kuluessa olen kirjoittanut kaupunkimme tapahtumista ja hieman laajemmistakin aiheista, jotka monet arkistoani selatessani näyttävät olevan edelleen ajankohtaisia ja jutut niiltä osin vaikka uudelleen julkaisukelpoisia. Poimin tähän joitakin aiheita ja mietteitä.

Vaihtoehtoinen todellisuus, joka ei ole amerikkalainen keksintö, on edelleen pelottava aihe ja sitä edustavat myös kiertoilmaisut. Jos asioista ei puhuta ja kirjoiteta niiden oikeilla nimillä ja termeillä, todellisuus häipyy ja siirrymme tavallaan virtuaalielämään. Sitä tietenkin parhaimmillaan on eläminen epäsosiaalisessa mediassa ja muussa digitaalimaailmassa.

Liikenne sananmukaisesti kaupunkimme ympyröissä olisi ja on varmasti aihe keskusteluun aina. Yksi vielä puuttunut liikenneympyrähän on onneksi nyt rakenteilla. Tässä en malta olla ehdottamatta kopioida Porissa näkemääni ennen ympyrää olevaa kehotusta vilkun käytöstä ja sen jälkeistä kysymystä ”käytithän vilkkua”.

Tupakasta ja alkoholista olen kertonut kokemusperäistä tietoa, jota keskustelua jonkun halutessa mielihyvin jatkan. Posti ja poliisi ovat varoituksista huolimatta häipyneet, mutta eivät ehkä kirjoituksistani johtuen. Jotkin kivijalkakaupat vielä kituuttavat ja kirpputorit kukoistavat ehkä hetken.

Uudistan kehotukseni puolustaa yhdessä Kotkan kanssa yhtä postilaatikkoa kaupunkien välillä toistaiseksi olevan rajan tienoilla. Erityisesti muistutan kauppiaita ja tuottajia ehdotuksestani valmistaa sekä myydä meille asukkaille ja matkailijoille paikallispikaruokaa ”hailinyyttiä”.

Ihmettelin joskus ja ihmettelen edelleen, että monenlaista tapahtuu kenenkään haluamatta ja vastustuksesta huolimatta, mutta niin ilmeisesti vain pitää tapahtua. Olen tarjoutunut konsultoimaan kaupunkia ideoin monissa asioissa ilmaiseksi ja sen tuntuessa pahalle suostun ottamaan myös korvauksen konsulenttien taksoja vaikka ylittäen. Niin verotulot pysyvät poikkeuksellisesti omassa kylässä. Tarjous on edelleen voimassa.

Nyt voimme kuitenkin katsoa toiveikkaana tulevaisuuteen, johon kolumnieni päättyminen ei suinkaan ole ainoa syy. Onhan kaupunkimme myös juuri saavuttanut johtonsa tavoittelemaa valtakunnallista julkisuutta tiedotusvälineissä, joka johtaa ansaittuun matkailun ja kaupan kehitykseen sekä sitä kautta tietenkin myös asukastyytyväisyyteen. Kuten hyvät lukijani huomaatte, niin en tälläkään kertaa sano mitään pahasti vaan pelkästään hyvästi.

Pidetään lippu korkealla!