Eduskuntavaalit sen näytti: Haminasta on tullut Perussuomalaisten kaupunki. Vaalitulosten mukaan 24,6 % vaaleissa äänestäneistä haminalaisista äänesti perussuomalaista ehdokasta, joille ääniä kertyi kaikkiaan 2 663.

Muut puolueet jäivät kauas taakse. Lähimmäksi nousivat sosialidemokraatit saatuaan 2 371 ääntä. Muut puolueet jäivät kirkkaasti alle 2 000:n rajan.

Etelä-Kymenlaakso pärjäsi vaaleissa asukasvolyymiinsä nähden perin kehnosti, sillä täkäläisistä ehdokkaista paikka eduskunnasta heltisi vain kokeneille karhulalaisille Juho Eerolalle (ps) ja Sirpa Paaterolle (sdp).

Paatero aloitti eduskunnassa jo helmikuussa 2006 noustuaan RAY:n toimitusjohtajaksi nimitetyn Sinikka Mönkäreen tilalle. Paaterolla alkaa nyt jo neljäs kausi eduskunnassa.

54-vuotias Paatero toimi vajaan vuoden Stubbin hallituksen kehitysministerinä 2014 – 2015.

44-vuotias Eerola valittiin nyt jo kolmannelle kaudelleen eduskuntaan. Nyt työnsä jättäneessä eduskunnassa hän toimi hallintovaliokunnan puheenjohtajana.

Kaksi edustajaa Etelä-Kymenlaaksosta on liian vähän. Viime vuosituhannen puolella näiltä kulmilta oli parhaimmillaan viisikin kansanedustajaa. Hyvin ei mennyt Pohjois-Kymenlaaksollakaan, kun vaalien seulan läpäisi vain kolme ehdokasta.

Etelä-Karjalassa menee paremmin. Kymenlaaksoon verrattavalla väestöpohjalla maakunnasta nousi näissä vaaleissa eduskuntaan seitsemän kansanedustajaa. Viiteen edustajapaikkaan ylsi myös Etelä-Savo.

Toivottavasti Etelä-Kymenlaaksossakin oivalletaan ehdokasasettelun tärkeys. Kehnona esimerkkinä voisi olla Vihreät: neljä ehdokasta linjalta Kotka – Hamina takaa jo sen, ettei läpimenoon ole mahdollisuuksia kenelläkään. Myös Keskustalla on peiliinkatsomisen paikka.