Helsingistä itään suuntautuvan rantaradan vaikutuspiirin kunnat ovat kokoontuneet yhteisen hankeyhtiön perustamiseksi, hankeyhtiön, jolla varmistettaisiin itään suuntutuvien ratavaihtoehtojen tasapuolinen tutkimus. Yhtiö pyritään perustaman mahdollisimman pian ja myös Hamina on valmiina hankeyhtiöön.

Ovatko rantaradan puuhaajat jo myöhästynet junasta? Kotkalaisen, viime vuonna edesmenneen, kansanedustajan Pentti Tiusasen (vas) aloitteesta perustettiin jo vuonna 1993 ns. Rantarata-toimikunta, johon Tiusanen kutsui edustajia Kotkan lisäksi myös lähikuntien päättäjistä.

Kotkan johtava puolue sosialidemokraatit ilmoitti suorasukaisesti, että heidän kiireiltään kukaan ei ehdi toimikuntaan. Vaikka Tiusasen vetämä toimikunta saikin uutta tuulta purjeisiinsa viime vuosina, 20 vuotta menetettiin vähättelyyn.

– On rantaratahankkeen kannalta surullista, että Rantarata-toimikunnan työ rinnastettiin Tiusasen henkilöön. Jos alueen kunnat olisivat pontevasti lähteneet Tiusasen tueksi, rantaratasuunnitelmat olisivat nyt Etelä-Kymenlaaksossa aivan eri mallilla, sanoo Väyläviraston liikennejärjestelmien ja maankäytön asiantuntija, haminalainen Seppo Serola.

Väylävirastolla on lakisääteinen tehtävä huolehtia valtion väyläomaisuudesta ja sen turvallisuudesta sekä toimivuudesta. Viraston toimintaa ohjataan ministeriöstä.

– Väylävirasto ei voi toimia ministeriön ohjauksen vastaisesti, mutta viraston pitänee asettaa lakisääteinen tehtävänsä olemassa olevien väylien toimivuudesta uusien väylien rakentamisen edelle. Väylävirasto toimittaa tilannetietoa päättäjille nykytilasta ja tulevaisuudesta päätösten pohjaksi, sanoo Serola.

Etelä-Kymenlaakson kuntien heräämistä rantarataan Serola pitää hyvänä asiana, sillä parlamentaarinen työryhmä on aloittamassa syksyllä valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnittelun 12 vuoden päähän ulottuvin tavoittein.

– Ennen työryhmän työn aloittamista on Väyläviraston koottava kaikki mahdollinen tieto väylien nykytilasta ja tulevista tarpeista työryhmän työskentelyn pohjaksi. Maakuntien ja kuntien lausunnoilla on Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan merkitystä valtakunnallisen liikennejärjestelmän teossa, muistuttaa Serola.

Jos rahaa uusien väylien ja rautateiden rakentamiseen olisi miljardikaupalla, kohteita kyllä riittäisi.

– Eri linjauksilla on erilaiset tavoitteet. Esimerkiksi Koskenkylä – Kouvola -linjauksella rantarata palvelisi vahvimmin Savon ja Karjalan henkilöliikennettä. Vaihtoehtojen tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida myös tavaraliikenteen tarpeet, sanoo Serola.

Väli Kouvola – Lappeenranta on tavaraliikenteen osalta rataosuuksistamme kuormitetuin.

– Voisi myös arvioida, kuinka Luumäki – Hamina -osuuden rakentaminen ja sen myötä idästä Hamina-Kotkan satamaan suuntautuvat kasvavat tavaraliikennetonnit ruuhkaosuudelta poistuessaan helpottaisivat myös henkilöliikennettä itään.

Tunnin junat Helsingistä Turkuun ja Tampereelle ovat nousseet julkisuudessa muiden hankkeiden yli. Porvoolla ja Kouvolalla on omat intressinsä linjata itärata Porvoosta suoraan Kouvolaan, jolloin Loviisa, Kotka ja Hamina jäisivät sivuun.

– Julkisuudessa on kerrottu uuden Helsinki – Porvoo – Kouvola -linjauksen tuovan yhteysvälille varttitunnin aikasäästön, mutta arvioiden mukaan sama säästö aikaansaataisiin jo olemassa olevan rataverkon kohentamisella ja sen mahdollistamalla nopeuksien nostolla.

Traficomissa valmisteltu Liikennejärjestelmän nykytilan ja toimintaympäristö -raportti valmistuu kesäkuun lopulla.

– Siitä laaditaan kysely, joka lähtee avoimeen jakeluun lausunnoille lähtevän vaikutustenarviointisuunnitelman (SOVA-suunnitelma) mukana. Lausuntokierroksella vaikutusarvioinnin suunnitelmaan voivat kunnat ja maakunnat ottaa kantaa syksyllä, täsmentää Serola.

Satamajohtaja Kimmo Naski: Kouvolan kaksoisraiteet hankkeista kiireisin

HaminaKotkan sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski näkee kiireellisimpinä jo päätettyjen ratahankkeiden loppuunsaattamista.

– Kaksoisraiteen rakentaminen Juurikorpi – Kotka – Hamina -väleille sekä kiskojen kantavuuden nostaminen 25 tonnin akselipainoille ovat välttämättömiä hankkeita. Kun jo päätetty Mussalon Kotolahden ratapiha saataisiin vielä lopullisesti valmiiksi, kokonaisuudelle tulisi hintaa 70 miljoonaa euroa, sanoo Naski.

Naski ei näe siinä mitään pahaa, että uusia raidelinjauksia suunnitellaan. Hän toivoo, että laadituista suunnitelmista pidettäisiin myös kiinni.

Rantarataa HaminaKotkan sataman väki ei ole koskaan suuremmin kaivannut:

– Meille rantarata toisi lisää kilpailukykyä ehkä keskusliikkeiden tuonnin kautta, jolloin pystyisimme toimittamaan meille laivatun tavaran nopeammin asiakkaan varastoon, arvioi Naski.

Kotka/Hamina – Kouvola linjojen kunnostamista Naski pitää kriittisen liikenteen pullonkaulan avaamisena. Investoinnin hinta on murto-osa uusien miljardiluokan raidesuunnitelmien rinnalla:

– Näiden paikallisten kohteiden pitää olla valmiina viimeistään 2021, muuten maan suurimpaan vientisatamaan suuntautuva kiskoliikenne tukehtuu, tähdentää Naski.