Haminan talousalueen uutislehti

Järviruoko – riesa ja mahdollisuus

Järviruo’on talviniittoa traktorilla Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan hallinnoimilla vesialueilla Urajärvellä. (Kuva: Marja Seppälä)

Järviruoko, tuo rantojemme riesa, valtaa alaa kosteilla kasvupaikoilla ympäri maan. Tähän on syynä merenlahtien ja järvien rehevöityminen. Järviruoko hyötyy tästä, ja edessä on kierre: ruokokasvillisuus umpeuttaa rantoja ja heikentää vedenvirtausta. Mätänevät ruo’ot painuvat pohjaan paksuksi turvemassaksi, tuottavat metaania ja kuluttavat rantavesien happea lisäten rehevöitymistä.

Keväisin rantoihin ajelehtivat isot ruokolautat suututtavat mökkiläisiä. Toisaalta järviruoko suojaa aallokkoeroosiolta ja on oiva elinympäristö ruovikon linnuille ja hyvä kutualue monille kaloille. Valtalajiksi muuttuessaan se kuitenkin vähentää rantaluonnon monimuotoisuutta.

Mutta samaan aikaan lahden toisella rannalla Virossa: järviruoko on otettu hyötykäyttöön.

– Järviruoko on itseasiassa vanha hyötykasvi. Viron ohella Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa se antaa ihmisille elantoa. Suomessa käyttö on vielä lapsenkengissä, kertoo Tanja Kukkola, järviruo’on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishankkeen hankepäällikkö.

Pohjois-Kymenlaakson Leader-rahoitetun nelivuotisen hankkeen hallinnoija on Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunta.

– Ruo’on mittavampi hyödyntäminen edellyttää toimivan korjuuketjun luomista. Työkoneet, varastointi, kuljetus, jotta korjuu olisi kannattavaa. Ja tuotteistus ja markkinointi, jotta hommassa ylipäätään olisi mieltä.

Järviruokoa käytetään em. maissa hyvin yleisesti talojen rakenteissa mm. katto- ja seinämateriaalina sekä eristeenä. Suomessakin 1930-luvulle saakka valmistettuja ns. Berger-levyjä tehdään edelleen Virossa ja niitä tuodaan Suomeenkin runko-, eriste- ja rappauksen aluslevyksi. Ruokokatoille on oma RT-korttinsa.

Maailmalla ruokoa käytetään rakentamiseen jo niin paljon, että sen viennistä on tullut bisnestä, Turkki on Euroopan suurin ruo’on tuottaja!

Ruokoa voi hyödyntää mm. maanparannusaineena, eroosion suojana ja eläinten kuivikkeena. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa toimii yritys, joka tuottaa ruokopohjaista turpeetonta kasvualustaa ja ruokokuiviketta komposti- ja huussikuivikkeeksi. Ruoko taipuu myös monenlaisiin käsitöihin: matoiksi, sermeiksi, varjostimiksi, himmeleiksi jne.

Hyötykäyttöön tarkoitettu järviruoko korjataan talvella, jään päältä niittäen.

– Talviruoko on rakenteeltaan vahvaa. Niittämisen on todettu harventavan ja ajan myötä vaimentavan ruokokasvustoja, joten siitä on apua myös luonnon monimuotoisuuden palauttamisessa.

Olisiko ruo’on korjuusta apua myös Etelä-Kymenlaakson umpeenkasvavilla ranta-alueilla?

– Laajamittainen ruo’on korjuu on aivan mahdollista nyt, kun hankkeen myötä on testattu ja saatu alueelle työhön soveltuvia korjuukoneita, Tanja Kukkola toteaa.

– Hankkeen tiimoilta on Pohjois-Kymenlaaksoon syntynyt Kestävästi luonnosta -osuuskunta, joka suorittaa korjuuta niputtavalla niittopäällä varustetulla sarvitraktorilla.

Kiinnostuitko?

Esimerkkejä järviruo’on käyttökohteista ja tietoa ruo’on käytöstä saa Kuusankoskella Kettumäen kansanpuiston yhteydessä olevasta ruokomallimiljöön suunnittelijalta Tanja Kukkolalta tai Kestävästi luonnosta -osuuskunnan puheenjohtajalta Urpo Huuskoselta.

Hankkeen perustamisesta ja korjuun järjestämisestä tietää Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Matti Järvinen.

Ei olkipukki, vaan ruokopukki ja muut hahmot Urpo Huuskosen ja Tanja Kukkolan vieressä. Kettumäen ruokomallimiljöön esittelypihalta löytyy mm. järviruo’osta rakennettu jättisuuri kota, joka toimii Kuusankosken luontopainotteisen metsäeskari-esiopetuksen tukikohtana.

Lue lisää aiheesta:

Previous slide
Next slide

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli