– Taitopelaaja, joka hallitsi suvereenisti kaikki mahdolliset pesäpallopelin hienoudet! Ihannepelaaja niin joukkueen kuin yleisönkin kannalta!

Näitä luonnehdintoja kuulee pari viikkoa sitten kuolleesta entisestä huippupesäpalloilija Risto Kivelästä. Kivelä kuoli 76-vuotiaana Haminassa 5.10. vaikean sairauden jälkeen. Hän oli syntynyt 16.12.1942.

Risto Kivelä kuului Haminan Palloilijain legendaariseen huippujoukkueeseen, joka saavutti SM-kultaa kaudella 1974. Kivelän ulkopelipaikka oli 1-pesällä, sisäpelin rooli oli alkujaan kärkietenijä, mutta viimeisinä pelivuosina rooli vaihteli.

– Risto oli kiistatta kotiyleisön suuri suosikki, mutta hänen hienoja pelillisiä oivalluksiaan osattiin arvostaa muuallakin, luonnehtii Markku Raasu, joka oli Kivelän rinnalla voittamassa HP:n toistaiseksi viimeistä SM-kultaa.

– Riston taito lukea peliä oli omaa luokkaansa, hän oli aina pelissä sisällä ensi hetkestä lähtien koko sielullaan. Hän toi peliin aina jotakin erikoista käyttäen sumeilematta hyväkseen vastustajan haparoinnit.

Pelinjohtajana HP:n SM-kultaan vienyt Aarre Huovila muistaa Risto Kivelän ensimmäiset SM-sarjapelit kesältä 1960.

– Risto oli juuri astunut armeijan harmaisiin, kun meillä oli edessä tuplapelit Vimpelissä ja Sotkamossa. Saimme kuitenkin alokkaan mukaamme, sillä meillä oli kokoonpanossamme sairaustapaus.

– Toisessa pelissä Sotkamossa 17-vuotias Risto komennettiin lukkariksi, sillä vakiolukkarimme sairastui. Vaikka pelin hävisimmekin, Risto näytti heti kykynsä lukea peliä. Vastustajan etenijän hän irroitti muutaman kerran 3-pesältä kuuluen kiistatta ulkopelissä parhaimpiimme, arvioi Huovila.

Haminan Palloilijat kuului maan pesäpalloeliittiin jo 1960-luvun lopulla, mutta mestaruus kiersi. Pronssia sentään tuli 1970. Ei edes kevät 1974 ennakoinut vielä menestystä, Raasun mukaan tavoitteena oli varmistella sarjapaikka.

– Heti alkuun tuli kaksi tappiota ja Ulvilan konkarikaartin Jouko Kaijanen tokaisi pelin jälkeen meille, että putoamme sarjasta. Se herätti, sillä tiesimmehän osaavamme pelin niksit.

HP:n voittoputki oli lopulta yhdeksän pelin mittainen ja SM-kulta varmistui jo ennen viimeistä sarjapeliä.

– Olimme joukko luonnonlapsia, jotka vain nautimme pelaamisesta. Risto oli ryhmässämme se ilonpitäjä, joka ei koskaan jäänyt sanattomaksi. Hän kannusti meitä katsomaan tuleviin peleihin ja unohtamaan menneet, arvioi Raasu.

– Me kasvoimme joukkueena koko ajan, aina riveistämme löytyi ratkaisijoita. Yksilö voi ratkaista pelin, mutta menestyksessä hyvähenkinen joukkue oli voimavaramme.

Aarre Huovilan mukaan joukkueen menestymisen taustalla oli hyvä paneutuminen vastustajan pelitapaan.

– Porukkamme lajitaidot olivat kovalla tasolla ja pelaajina ydinjoukkomme oli parhaassa iässään. Analysoimme etukäteen vastustajan pelaajat ja iskimme heikkoihin kohtiin. Tilannetaju oli Riston valtti, hän tarttui hetkeen hyödyntäen oitis tilaisuutensa, paljastaa Huovila.

Raasu vertaa Risto Kivelän pelityyliä nykyajan huippupelaajaan Sami Partaseen:

– Neljän Itä-Länsi -pelin Risto hallitsi kaikki pelitilanteet. Hän ei ollut mikään tykkilyöjä, mutta sitäkin taitavampi mailan varressa. Hän osasi pudottaa lyöntinsä tyhjiin paikkoihin edistäen peliämme, huonoja päiviä hänellä ei ollut. Ihan kuin Sami Partanen tämän päivän kentillä.

Risto Kivelä oli myös innokas ravimies ja oli myös hevosen omistaja. Kavereilleen hän lupasi ulkomaanmatkat heti, kun hevonen olisi tienannut 10 000 markkaa. Matkaa ei koskaan tehty.

– Oli Ristolla ohjastajakorttikin. Jollei hänen hevosensa pian alkaisi pärjäämään, hän lupasi teettää siitä meille kavereilleen uudet nahkatakit, naureskelee Raasu.

Risto Kivelä työskenteli Haminan kaupungin urheilukenttien hoitajana/vahtimestarina. Työuran loppuvaiheessa hän oli osa-aikaeläkkeellä, kaksi viikkoa työtä ja kaksi vapaata. Se sopi miehelle.

– Samoihin aikoihin menehtyi hyvä ystävä Jorma Pilkevaara, jonka vaimo oli Riston vaimon sisko. Riston vaimon kuoltua hän etääntyi porukastamme eikä enää innostunut yhteisistä tilaisuuksistamme. Sitä harmittelimme porukalla.

– Risto oli mahtava tyyppi ihmisenä ja pelikaverina, oli kunnia tuntea hänet ja pelata samassa joukkueessa, kiteyttää Markku Raasu.

Risto Kivelä on siunattu omaisten läsnäollessa. Kaipaamaan häntä jäivät tytär ja poika perheineen sekä laaja ystäväjoukko.