Haminan kaupungin vuoden kulttuuripalkinnon on saanut Kannusjärven – Kitulan kylätoimikunta. Palkinto luovutettiin kylän edustajille itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa.

Vuoden kulttuuritekona Haminan hyvinvointilautakunta piti Kannusjärven vuonna 1961 valmistuneen palokopin entisöintiä.

Kannusjärven VPK aloitti toimintansa heti sotien jälkeen vuonna 1944, ja palokoppi letkutorneineen valmistui siis vuonna 1961.

Kannusjärven VPK:n aktiivinen toiminta lakkasi 1990-luvulla Onkamaan ja Mäntlahden vapaapalokuntien lailla. Tämän jälkeen palokoppi jäi tyhjilleen vailla käyttöä ja se rapistui pahasti.

”Palokopin ja letkutornin entisöinti on osoitus talkoovoimasta ja yhteishengestä, jota Kannusjärven kylässä on vaikka muille jakaa. Entisöintityöhön osallistui sekä yksittäisiä kyläläisiä, että kyläyhdistyksen lisäksi muita Kannusjärven paikallisyhdistyksiä.

Kannusjärven palokopin entisöinti on malliesimerkki kulttuuriperinnön ylläpitämisestä ja paikallista identiteettiä tukevasta ja kehittävästä toiminnasta”, lausui hyvinvointivaliokunta päätöksessään

Alkuperäisen palokopin suunnitteli Hannu Toikka. Työn valvoi Mauno Toikka, jonka poika Matti Toikka suunnitteli entisöinnin.

– Iloinen ja suuri yllätys tämä on meille kaikille kyläläisille. Viime vuonna saimme jo Vuoden kymenlaaksolainen kylä -palkinnon, sanoi kylätoimikunnan puheenjohtaja Mervi Hietanen.

– Koulun seinälle tämä ripustetaan, lausui kylätoimikunnan sihteeri Katja Suikkanen.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen-Lalu aloitti juhlapuheen siteeraamalla Raili Malmbergin runoa Rakkaudentunnustus isänmaalle. Itsenäisyyttä hän lähestyi senjälkeen nykypäivän arjesta ja tulevaisuudestakin.

– Turvallisuusympäristömme on aina ollut haastava ja nyt se on muuttunut monin, yksittäisin tapahtumin. Jokainen, joka katsoo maailmaa silmät auki ja avoimin mielin, voi todeta, että huonompaan suuntaan ollaan menty. Jännitteet Itämerellä ja Euroopassa ovat kasvaneet, terrorismi on osunut suoraan myös meihin Suomessa, sanoi Inkeroinen-Lalu.

– Päätään nostaa faktojen jälkeinen aika, valeuutiset, populismi sekä koventunut, paikoin jopa asiaton sävy yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yksi kriittinen raja Suomessa ylitettiin muutama viikko sitten kun eduskunnan täysistunnon keskustelua manipuloitiin liittämällä ministerin vastaus aivan toiseen kysymykseen ja sitä levitettiin verkossa.

Inkeroinen-Lalu avasi myös päiväpolitiikkaa:

– Olen huolissani siitä, että elämme parasta aikaa Suomessa hallituskriisiä ja jopa pääministeri- ja ministeritason puheiden totuudenmukaisuutta pitää epäillä. Maassa on tällä hetkellä toimitusministeristö, jo toista kertaa tänä vuonna ja siitäkin huolimatta, että eduskuntavaalit ovat olleet välissä. En pidä kehitystä Suomen edun mukaisena. Maahan tarvitaan totta tosiaan pikaisesti toimintakykyinen hallitus, joka tätä kallista isänmaata johdonmukaisesti kohti tulevaisuutta kuljettaa.

Haminan kaupunki jakaa perinteisesti joka toinen vuosi yrityspalkinnon. Nyt palkinto myönnettiin vastikään 80-vuotisjuhlaansa viettäneelle Pousin Puutarhat Oy:lle.

– Pousin Puutarhat on kolmen suurimman jääsalaatin tuottajan joukossa Suomessa. Yritystä leimaa innovatiivisuus ja vahva sitoutuneisuus tuotannon kehittämisessä, sanoi Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen palkitsemispuheessaan.

– Pousin Puutarhan juhlavuotensa kunniaksi yrityksestä julkaisema 100-sivuinen kirja on myös merkittävä haminalainen kulttuuriteko, painotti Muhonen.

Itsenäisyyspäivän juhlaan tunnelman loivat lukuisat musiikkiesityksen. Kotkan – Haminan nuoriso-orkesterin piccolorumpuryhmä aloitti ja viulutaiteilija Sirkku Mantere säestäjänään Esa Ylönen jatkoi.

Haminan Naislaulajien kuoro esitti Jussi Chydeniuksen säveltämän ja Aleksis Kiven sanoittaman Suomenmaan. Yhdessä laulettiin lopuksi Maamme-laulu.