Rasisminvastaista viikkoa vietetään 16.-23. maaliskuuta. Haminassa aihetta käsitellään yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Myös moni suomalainen kokee syrjintää. Ihmisillä voi olla ennakkoasenteita esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, mielenterveyskuntoutujia tai yleisestikin erilaisuutta kohtaan.

Viisi haminalaista toimijaa kokoontui pohtimaan, miten yhdenvertaisuus tai sen puute näkyy heidän ja edustamiensa ihmisten elämässä.

Nadezda Kärmeniemi työskentelee Haminan varhaiskasvatuksessa kieli- ja kulttuurieritysopettajana eli kulttuuritulkkina.

Hamina on mukana Opetushallituksen käynnistämässä ja rahoittamassa hankkeessa positiivisen diskriminaation edistämiseksi varhaiskasvatuksessa, toisin sanoen tukea vähemmistöryhmien tasa-arvoisuuden lisäämiseksi.

– Työhöni kuuluu monikielisten lasten ja perheiden tukeminen sekä henkilökunnan monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen. Erityisopettajan rooliin astun, kun ryhmään tulee kehitykseen tukea tarvitseva lapsi, Nadezda kertoo.

Palvelujärjestelmän pirstaleisuus vaikeuttaa etenkin vieraskielisten palveluiden saantia.

– Kieltä taitamattomat huoltajat eivät välttämättä tiedä palveluista, ja voivat jäädä syrjään oman lapsen hoidontarpeen määrittelyssä ja päätöksenteossa.

Tatu-Matti Turunen työskentelee Ravimäkiyhdistyksen työpalveluissa huoltaen tietokoneita ja muita älylaitteita sekä neuvoen asiakkaita niiden käytössä.

– Omalta kohdalta yhdenvertaisuus toteutuu melko hyvin. Ongelmana on ihmisten niputtaminen tietynlaisten olettamien alle. Se mikä pätee yhden kohdalla, ei ole lainkaan totta toisen kohdalla.

Turunen ja ohjaaja Annamari Olli ovat mukana Ravimäen osallisuus- ja vaikuttamisryhmässä, joka kokoontuu kuukausittain pohtimaan omaan lähiympäristöön liittyviä kehittämisideoita. Hyviksi todetut ehdotukset toimitetaan eteenpäin päättäjille.

Myös Miia Kurttila mielenterveys- ja päihdetyön järjestö Kakspy:stä (Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys) korostaa osallisuuden merkitystä.

– Asiakasryhmämme ongelmiin liittyy usein henkilön häpeän kokemukset sekä hänen lähipiirinsä vaikeat tunteet asiaan liittyen. Mielenterveys ja sen haasteet koskettavat meitä jokaista elämämme aikana, mutta silti siihen liittyy epätietoisuutta, vääriä käsityksiä ja edelleen mm. syrjivää kohtelua.

– Haminassa onneksi on edelleen lähipisteet mielenterveys-, päihde- sekä työllisyyspalveluissa. Järjestöjen toiminta täydentää julkista palvelutuotantoa ja tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen ja yhteisöön, mm. Kakspy ry:n Haminan klubitalo.

Ville-Veikko Haukka näkee omassa työssään Etelä-Kymen Työttömät, EKYT ry:n toiminnanjohtajana, miten tärkeää on tukea tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Haukka kokee etenkin iäkkäiden maahanmuuttajien työllistymisen vaikeaksi.

– Työnantajat eivät hevillä ota vieraskielistä työntekijää, usein pelätään asiakkaiden suhtautumista.

Ennakkoluuloja ja syrjintää hälventämään toimijoilla on inhimillinen ehdotus:

– Jokainen meistä haluaa tulla kohdatuksi ihmisenä. Annetaan siihen mahdollisuus ja ollaan ihmisiä tosillemme.