MeriHamina ry tavoitteena on imuruopata Pappilansaarten salmet vuoden 2021 aikana veden syvyyden ja virtaavan veden määrän lisäämiseksi sekä ruovikoitumisen vähentämiseksi.
Tämänhetkinen keskisyvyys salmissa on noin metrin. Paikoitellen vesi on huomattavasti matalampaa, mikä osaltaan hankaloittaa vesiliikenteen kulkua salmissa ruovikoitumisen lisäksi.
– Salmien pohjasedimentin poistaminen ja ruovikoiden siistiminen hidastaa ongelman uudelleenmuodostumista ja edesauttaa samalla veden vaihtuvuutta salmien takana olevissa lahdissa, MeriHamina ry:n puheenjohtaja Harri Huuho täsmentää.
MeriHaminan arvion mukaan ruoppaustyöt vievät yhteensä noin 4-5 kuukautta, ja tämän hetkinen kustannusarvio on 800-850 000 euroa. Valmistelut pyritään hoitamaan loppukeväästä, ja varsinaisten töiden alkaminen ajoitetaan lintujen pesimäaika huomioiden loppukesään.
Töistä aiheutuvan haitan on katsottu olevan laadultaan ja kestoltaan vähäistä ympäristölle. Ruoppaus hyödyttää eläimistöä ja virkistystoimintaa.
Salmien pohjan maa-aines pumpataan geotuubeihin, jotka erottelevat veden ja kuivan aineksen. Tuubit sijoitetaan pääasiassa kaupungin omistamille maa-alueille, ja alustavasti sijoituksesta myös yksityishenkilön maa-alueelle on sovittu.
Yhteensä ruoppauskohteita on kolmen salmen alueella neljä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 112 811 m2.
Ruopattavaa massaa kertyy alueelta noin 34 000 m3, josta loppusijoitettavaa kuiva-ainetta jää noin 13 000 m3.
– Maa-aines käytetään maanmuokkaukseen Haminassa, esimerkiksi viheralueiden muokkaamiseen. Optimaalinen tilanne on, että geotuubeissa kuivunut maa-aines voitaisiin alustavien suunnitelmien mukaan käyttää suoraan geotuubialueilla, jolloin edes kuljetuskustannuksia ei synny, Huuho kertoo.
Pappilansaarten salmien ennallistamishanke on ensimmäinen osa suurempaa Haminan kaupungin kanssa yhteistyössä tehtyä kokonaissuunnitelmaa, jonka suunnittelutyö jatkuu taustalla.
Tähtäimessä on saada seuraava vastaavanlainen hanke toteutukseen parin vuoden päästä edellisestä. MeriHaminan hankkeiden merkittävä tukija on ollut EKSP-säätiö.
