Alkujaan Kymenlaaksosta lähtöisin olevat Marja ja Paavo Manninen ovat asuneet ympäri Suomea. Kokemusta on karttunut kaiken kokoisista kaupungeista ja ulkomailla asumisestakin. Suurimman osan 32-vuotisesta avioliitostaan he asuivat Lappeenrannassa.
Tampereelta lähtiessä vaihtoehtoja kotikaupungiksi olivat Kotka, pääkaupunkiseutu ja Turku. Haminasta he bongasivat kutsuvan kodin ja muuttivat Haminaan helmikuussa.
– Valinta hämmästytti monia. Lohdutimme turkulaisia ystäviämme sillä, että tämä Haminahan on kuin pieni Turku.
Kolme kuukautta asumista on nyt takana ja Hamina on osoittautunut yllättävän mielenkiintoiseksi kaupungiksi. Historialliset paikat, retkeilyreitit ja luontopolut tarjoavat ainutlaatuisen miljöön.
– Jos vuoden päästä ollaan vielä yhtä tyytyväisiä, niin nostan Marjalle hattua, Paavo lupailee hymyillen.
Mitä asioita erityisesti arvostatte Haminassa? Mikä on hyvää?
– Täällä kaikki päivittäispalvelut ovat keskustassa asuessa kävelymatkan päässä. Yrittäjät ovat todella ystävällisiä: vaikka olisit tekemässä euron ostosta, sinuun suhtaudutaan aina asiallisesti, Marja kertoo.
– Ilmapiiri kaupungissa on kiva ja naapurit ovat todella mukavia. Yhteisen sisäpihan ja yhteisten tilojen pienten korjausten myötä ovat naapurukset tulleet nopeasti tutuiksi.
Parhaiden puolien listalle pääsee myös ympäristö, erityisesti puistot ja meri. Marja muistelee 70-luvulla käynnissä ollutta vallien kunnostusta.
– Olen iloinen, että kunnostus toteutui ja onnistui. Muutenkin Haminassa on pidetty hyvää huolta ympäristöstä sekä vanhoista taloista.
Miksi Haminasta on tullut kotikaupunkinne? Mikä on saanut pysymään Haminassa?
– Eläkkeellä pystyy tekemään radikaaleja valintoja. Ei ole enää työpaikasta kiinni, missä haluaa asua, Marja pohtii.
– Tärkeää uuden kotikaupungin valinnassa oli löytää sopiva asunto ja se, että vesistöä on lähellä. Lisäksi nopea kulku Helsinkiin pojan luokse ja pysäköinnin helppous olivat hyvien puolien listalla.
Aluksi vanhassa, suojellussa talossa olevan asunnon aiheuttama työmäärä epäilytti.
– Onneksi tekemistä onkin ollut! Kun koronan vuoksi ei ole voinut oikein liikkua, niin onneksi on tekemistä joka pitää vireänä, Paavo toteaa.
– Kunnostustöiden myötä on löydetty myös vanhoja tuttavia. Kun naapuri vinkkasi kunnostajan kakluunille, korjaaja olikin Marjan vanha kansakoulukaveri!
Mitä haluaisitte kehittää Haminassa? Miten haluatte osallistua Haminan toimintaan ja uudistamiseen?
Manniset lenkkeilevät ahkerasti muun muassa Savilahden rantateitä, Kirkkojärven polkua ja joka puolella Haminaa.
– On hienoa, että pyöräily- ja kävelyreitistöä kehitetään. Esimerkiksi Kirkkojärven polun merkitsemiseen olisi hyvä panostaa, Marja kertoo kokemuksistaan.
– Seuraan aktiivisesti kaupungin kehittymistä ja osallistuinkin jo Suomen lipun aukion kehittämiskyselyyn. Mielestäni siellä voisi esitellä esimerkiksi Suomen vanhoja merilinnoituksia. Vieraamme myös totesivat, että aukea kaipaisi infoa lipusta ja sen tarinasta, Paavo kuvailee. Kokonaisuudessaan kaupungin markkinointia ja tunnetuksi tekemistä olisi hyvä kehittää.
Mitä muuta haluatte sanoa Haminasta?
– Vuosikausia ajattelin, että ikinä en palaa Kymenlaaksoon. Paluussa juurille on kuitenkin jotain tuttua ja lopulta Hamina on sellainen ihmisen kokoinen kaupunki, Marja summaa ajatuksiaan Haminasta.
Manniset ovat sitä mieltä, että kaikki kaupunkilaiset voisivat tuoda esiin täällä olevaa hyvää pöhinää. Myös Kymenlaakson kuntien yhteen hiileen puhaltaminen tekisi hyvää kaikille kunnille.