Kesäkuun ensimmäisenä päivänä päättyi koronasta johtuva kuukausien kestänyt poikkeustila. Sen aikana normaali ravintolatoiminta oli kielletty. Vain take away -palvelu ravintolaruokien osalta sallittiin.
Päivämäärä on sikäli historiallinen, että tasan satayksi vuotta sitten astui Suomessa voimaan kieltolaki, jonka perusteella kaikkinainen alkoholin myynti ja kotipoltto kiellettiin.
Kieltolain historiaa en malta koskaan olla ihmettelemättä. Itse laistahan päätettiin Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunnassa jo vuonna 1907. Sen vahvisti kuitenkin vasta keväällä vuonna 1917 Venäjän hallitus ja se astui voimaan puolitoista vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen 1.6.1919.
Kieltolain aikainen olotila maassamme loppu klassiseen numerosarjaan 543210 – eli 5.4.1932 klo 10, kun asiasta käydyssä kansanäänestyksessä 70 % vaati lain kumoamista.
Moni elinkeinoala on kärsinyt tuntuvia menetyksiä koronan leviämistä vastaan käydyssä taistelussa. Koronasta aiheutuvat rajoitukset ovat kohdistuneet erityisesti juuri ravintola- ja matkailualaan. Ulkomaille suuntautunut lomamatkailu pysähtyi täysin.
Kotimaan matkailuun liittyvä maan hallituksen suositukset on myös koettu kiellon kaltaisiksi, vaikka ne nykytulkinnan mukaan sellaisia eivät olisikaan olleet. Hotellit ja lomakylät ovat olleet tyhjillään kaikkialla maassa. Henkilökunta on lomautettu.
Monissa tapauksissa on jouduttu jopa työsuhteen katkaisemisen tielle. Ravintola- ja matkailualan yrittäjien uskoa elinkeinonsa tulevaisuuteen on koeteltu raskaimmalla mahdollisella tavalla.
Toivoa vain sopii, että hallituksen puheissa pitkään olleet välittömät tukirahat pahimman alhon yli pääsemiseksi konkretisoituvat todellisiksi avustusratkaisuiksi. Liiketoiminnan kehittämislainat eivät tätä ole.
Menneen viikon päätteeksi hallitus tarkisti suosituksiaan kotimaan matkailun osalta. Tähän asti hallituksen linja on muotoiltu vahvaksi suositukseksi pidättäytyä kaikesta lomamatkailusta mukaan lukien mökkimatkat. Nyt tämä lähes karanteeniksi tulkittu suositus on kumottu.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä jopa kannusti kansalaisia, tosin etuajassa, matkailemaan kotimaassa sloganilla ”Suomi liikkeelle!”.
Mediassa julkaistut kansalaishaastattelut antavat myös ymmärtää, että rajoitusten purku on noteerattu.
On odotettavissa, että kesän koittaessa tuhansissa ja taas tuhansissa perheissä pohditaan, miten lomansa viettää ja mihin kotimaiseen matkailukohteeseen haluaisi tutustua. Eikä tämä koske vain loma-aikaa. On käynyt ilmi, että myös viikonloppumatkailu tulee voimakkaasti piristymään.
Ollaanko eteläisessä Kymenlaaksossa tähän valmiita? Vanhan tavan mukaisesti nopeat syövät hitaat. Ne kaupunkiseudut ja kotimaan matkailukohteet, jotka ovat tässä murrosvaiheessa hereillä, tulevat menestymään parhaiten, kun matkakohteita perheissä pohditaan.
Miten on Hamina ja Haminan seudun matkailuväki? Palvelut, vetovoimakohteet jne. on viritettävä toimintakuntoon viivytyksettä. Iänikuinen kysymys viikonlopun aukioloajoista saattaa olla strategisista strategisin juuri tänä kesänä.
”Ei oo”n tarjoaminen lauantaisin ja sunnuntaisin ravintolaruokaa haluaville on tehokasta palvelujen antimarkkinointia. Se heijastuu koko seudun vetovoimaan. Kuka haluaa lähteä viikonloppureissulle tutustumaan alueen nähtävyyksiin ja historiaan, jos ruokaravintolat ovat kiinni?
Nyt olisi kaupungin ja lähiseudun kuntien sekä alan yrittäjien yhteiselle markkinointiponnistukselle todellinen tuhannen taalan hetki. Kertokaa suomalaisille, että ”Haminassa kaikki pelaa tänä kesänä”. Jotta näin olisi, ravintolat on saatava auki myös viikonloppuisin, samoin kaikki keskeisimmät turistikohteet.
Saaristoristeilyt olisi myös saatava pyörimään. Ne voisivat olla erityinen vetonaula – Tammio, Ulko-Tammio, Nuokot, Rakinkotka, Haapasaari, Kaunissaari ja mitä niitä nyt itäisen Suomenlahden alueella onkaan. Miksei maatilamatkailukin.
Juuri näitä asioita koronan puristuksissa olleet suomalaiset ovat ilmoittaneet nyt kaipaavansa. Tarjotaan siis heille näitä asioita, kun niitä Haminan seudulla kerran on.
