Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, koska pienet puromme ja jokemme ovat täynnä kutuesteitä. K-ryhmä ja ympäristöjärjestö WWF tekevätkin yhteistyötä K-kalapolut -hankkeessa uhanalaisten vaelluskalojen pelastamiseksi järjestäen eri puolilla Suomea vesistöjen kunnostustalkoita, joissa jokainen voi olla avuksi.
Vehkajoen kunnostustalkoita järjestettiin viime viikolla Paijärven Myllärinkoskella. K-ryhmän ja WWF:n talkoissa oli mukana kymmenkunta kyläläistä.
Paijärven osakaskuntaa talkoissa edustanut Juha Posti sanoi, että Vehkajoessa on useita vaelluskalojen lisääntymiseen soveltuvia virta- ja koskialueita, mutta kalakantojen vahvistaminen edellyttää kuitenkin virta-alueiden kunnostamista ja kalojen nousuesteiden poistamista.
– Vehkajoen ainoa nousueste, Myllykylän pato, poistetaan ensi vuoden aikana. Senjälkeen kalat pääsevät vapaasti nousemaan jokeen, sanoi Posti.
– Vehkajoen alin nousueste Töytärinkosken säännöstelypato on muutettu pohjapadoksi jo vuonna 2014, josta lähtien taimenet ovat päässeet nousemaan Myllykylän padolle saakka.
Keskoa talkoissa edustanut Inka Karjalainen kertoi, että K-ryhmä ja WWF ovat tehneet yhteistyötä K-kalapolut -hankkeessa vuodesta 2017 alkaen purojen ja jokien kutuesteiden poistamiseksi. Yhteistyöhanke päättyy ensi vuonna.
– Tietoisuus kalojen ahdingosta edistää kalateiden kunnostamista. Myös paikalliset kalastuksen harrastajat ja osakaskunnat ovat olleet innolla mukana, kertoi Karjalainen.
Kalojen nousun virtavesiin voivat pysäyttää pienimmillään esimerkiksi tierumpu, siltarumpu tai vanha myllypato. Yhden esteen avaaminen saattaa parhaimmillaan elvyttää kilometrikaupalla kutukelpoista virtavesistöä. Myös kalojen tarvitsema kutusoraikko tarvitsee kunnostusta ja se on tällä kerralla keskeisin kohteemme.
Myllärinkosken kutusoraikkojen kunnostamisessa oli mukana myös paikallisten K-kauppojen edustajia. K-market Karhulan myyntipäällikkö Säde Pasanen uurasti pitkine saappaineen vuolaassa koskessa.
– Selkäleikkauksesta toipuva K-supermarket Kanuunan kauppias Ville Meronen ei päässyt paikalle, mutta lähetti talkoojoukolle kosken äärelle tuhdit talkooeväät, valisti Karjalainen.
Talkooporukan tehtävänä oli kantaa ja levittää 3 – 4 m:n kuorma kivistä soraikkoa koskeen. Pienimmät kivet olivat halkaisijaltaan muutaman sentin, suurimmat 10 – 15 senttiä.
– Talkoita järjestämme niihin puroihin ja jokiin, joissa osakaskunta toimii aktiivisesti. Sisävesien taimenkanta on uhanalainen ja meritaimenten kanta erittäin uhanalainen, sanoi WWF:n suojeluasiantuntijana talkoissa mukana ollut Olli Sivonen.
– Itäisen Suomenlahden taimenkanta on elpymässä. Purojen ja jokien ennallistamisessa elpymiseen ovat vaikuttaneet myös kalastuksen säätelytoimet, kertoi Ely-keskuksen virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.
