Hamina Tattoon Ystävät ry järjestää torstaina 6.8. Kaspersalissa esitelmätilaisuuden, jonka aiheena on Porilaisten marssi. Aiheesta puhuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran erikoistutkija (emerita) FL Anneli Asplund ja tilaisuus alkaa klo 18.

Asplund on tehnyt elämäntyönsä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa Kansanrunousarkiston ja myöhemmin Äänitearkiston erikoistutkijana. Hän on toiminut myös Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin osaston opettajana.

Asplundin uran tärkein ja suuritöisin julkaisu on suomalaista kansanballadiperinnettä koskeva teos Balladeja ja arkkiveisuja. Suomalaisia kertomalauluja valittiin vuoden tiedekirjaksi ja sai myös Suomalaisen Tiedeakatemian Kalevala-palkinnon.

Neuvostoliiton romahdettua suomalaiset tutkijat pääsivät vapaammin tutkimaan myös rajantakaista musiikkiperinnettä.

– Kenttämatkojeni innostamana julkaisin teoksen Kansanlauluja Inkerimaalta (1992). Vienankarjalaankin lähdimme puhuttamaan vienalaisia 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2002 ilmestyi Lauluja Lönnrotin ajoilta; teoksen laulut ja niiden kommentaarit tuovat esiin suomalaisten kansanlaulujen kulttuurihistoriaa erityisesti Elias Lönnrotin näkökulmasta, kertoo Asplund.

Porilaisten marssi tuli Asplundin tutkimuskohteeksi 2012, kun Satakunnan Historiallinen Seura järjesti seminaarin Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Asplundia pyydettiin pitämään Porilaisten marssia koskeva esitelmä.

– Olin aiemmin perehtynyt jossain määrin säätyläisten vanhojen nuottikirjojen tutkimukseen ja tiesin, että 1800-luvun nuottikirjoista oli löytynyt myös tämän marssin nuotteja.

– Itse marssi on kiintoisa sekä sävelmän että siitä löytyneiden melodiavariaatioiden osalta. Kiinnostava se on myös marssiin liittyneen tekstin osalta onhan teksti itsensä kansallisrunoilija J.L. Runebergin kirjoittama ja sisältyy hänen teoksensa Vänrikki Stoolin tarinoita jälkimmäiseen osaan vuodelta 1860.

– Aika, jolloin marssin sanat syntyivät, liittyy olennaisella tavalla suomalaisten identiteetin muodostumiseen. Koko tähän teemaan sisältyy paljon kiintoisaa kulttuurihistoriaa sekä myös kuvataidetta, josta esitelmässäni kerron ja esittelen myös konkreettisia esimerkkejä, kertoo Asplund.