26 vuoden mittainen sotilasura pääasiassa Lappeenrannassa ei tehnyt Mauno Parkosta eteläkarjalaista. Leskeksi mies jäi yli 2 vuotta sitten ja viime vuonna kypsyi päätös muuttaa entisiin kotimaisemiin Haminaan.
– Tynkä-Karjalassa asuin kaikkiaan 43 vuotta. Työurani tein Lappeenrannassa silloisen päällystöopiston liikuntakasvatusupseerina. Tehtävä tuli minulle käytyäni Vierumäellä 2-vuotisen liikunnanohjaajakurssin, jonka jälkeen 1975 sain komennuksen KymJP:stä Lappeenrantaan, kertoo Parkko.
Miksi Haminasta on tullut uudelleen kotikaupunkisi? Mikä sai sinut muuttamaan takaisin entisille asuinsijoille?
– Muutin, koska sukuhautani on Haminassa. En kai koskaan omaksunut edes vuosikymmenien aikana Etelä-Karjalan miuta ja siuta -kieltä. Täällä ovat juureni ja halvat asunnot. On ihmeen hyvä kotiin tulla taas, maalailee tuntojaan, kapteenin arvoisena Puolustusvoimista eläköitynyt Parkko.
– Liikunta on ollut ikiaikainen harrastukseni, aluksi myös kilpailijana, jolloin lajejani olivat hiihto ja suunnistus. Hiihtäminen jatkuu mutta suunnistuksesta jouduin luopumaan lonkkaleikkausten jälkeen.
– Hiihdossa olen erikoistunut voitelupuoleen. Olen toiminut useiden huippuhiihtäjien huoltomiehenä ja Marjatta Kajosmaan tiimiin liityin 1969.
– Karvasuksien kannattaja en ole, luotan edelleen voideltuun palikkaan, tuumii Finlandiat ja muut kotimaan maratonhiihdot vuosien varrella kolunnut mies.
– Jukolan viestissä olen ollut mukana 33 kertaa, ensin Vehkalahden Veikoissa ja Lappeenrannan vuosina Lappeen Riennossa.
Mitä asioita arvostat Haminassa? Mikä on hyvää?
– Hamina on pieni, monella tavalla kotoisa kaupunki. Haminan tori lienee yksi maamme parhaista, jälkeen jäävät kirkkaasti kaikki lähikaupunkien torit. Myös pyörätieverkosto on Haminassa korkealla tasolla. Haminalaiset ovat puheliasta väkeä, täällä on helppo tulla toimeen ihmisten kanssa. Paljon on ystäviä menneiltä vuosilta ja lisää tulee koko ajan.
Mitä haluaisit kehittää Haminassa?
– Lappeenrannassa kaupunki tukee reilummin eläkeläisten liikuntaa. Salimaksut ovat murto-osa Haminan maksuista, samoin uimahallimaksut. Maksan Haminaan veroja yli 10 000 euroa, mutta saanko sillä rahalla muuta kuin auratut tiet talvella!
– Kannustavat panostukset eläkeläisten liikuntaan näkyvät pienentyneinä sairauskuluina. Kyllä tämän pitäisi olla tiedossa Haminassakin. Eläkeläiset pitää saada liikkeelle paremmin!
Miten haluat osallistua Haminan toimintaan ja uudistamiseen?
– Kolme kertaa olen elämässäni äänestänyt, jätän kaupungin johtamisen heille, joilla on siihen osaamista ja intressejä. Kerran äänestin Rkp:n Rehniä presidentinvaaleissa vain senvuoksi, ettei Paavo Väyrystä valittaisi. Lappeenrannassa ystävystyin Heikki Järvenpään kanssa ja hän sitten kerran saikin eduskuntavaaleissa ääneni.
Mitä muuta haluat sanoa Haminasta?
– Liikuntaharrastus on Haminassa vilkasta, mutta niin se oli jo 1960-luvullakin. Toimin tuolloin lahjakkaitten nuorten hiihtäjien valmentajana ja huoltajana, leirejä pidimme ainakin Vehkarinteessa. Risto Suokas oli tuolloin lupaava hiihtäjä, mutta juoksijana hän olisi ollut superlahjakkuus.
– Oikean ravinnon osuus on tänä päivänä urheilussa yhä tärkeämpää. Monilla nuorilla miehillä urheilu tukehtuu valitettavan usein viiden A:n kapeikkoon, kun paineita kehittymiseen tuovat auto, akka, ammatti, asuntohuolet ja alkoholi.
Asumassa Haminassa -juttusarjan tarkoituksena on selvittää, mikä tekee kohtaamisten Haminasta unelmien kotikaupungin. Haluaisitko sinä kertoa, kuinka sinusta tuli haminalainen?
Voit ilmoittautua mukaan lähettämällä sähköpostia Haminan viestintäkoordinaattorille riikka.koskimies(at)hamina.fi tai ottamalla yhteyttä Reimarin toimitukseen puh. 0440 753 137 tai sähköpostilla: jorma.haapamaki(at)reimari.fi.